Sorateiden kunnosta saadaan pian entistä tarkempaa tietoa – Keski-Suomessa on kokeiltu koneellista seurantaa
Sorateiden kuntoa seurataan lähitulevaisuudessa koneellisesti. Keski-Suomen ely-keskuksen ja Väyläviraston kokeilu on onnistunut hyvin.
Sorateiden kuntoa on tähän saakka määritelty silmämääräisesti arvioiden. Menetelmänä se on työläs ja aikaa vievä, sillä kuntoa määritellään pinnan tasaisuuden, pölyävyyden ja tien kiinteyden perusteella.
Nyt tähän työhön on tulossa helpotusta, kertoo Väyläviraston tieomaisuuden hallinnoinnin ja kehittämisen projektipäällikkö Susanna Suomela.
– Olemme halunneet lähteä miettimään tasalaatuisempaa menetelmää ja sitä, miten teiden kuntoa voitaisiin koneellisesti arvioida. Tästä on nyt saatu oikein hyvät kokemukset, Suomela sanoo.
Suomelan mukaan kokeilu jatkuu vielä ensi kesänä.
– Viime kesän kokemusten perusteella uskon, että menetelmä olisi otettavissa hyvinkin nopeasti käyttöön koko maassa Väyläviraston soratieverkossa, sanoo Suomela
Sorateillä kunto vaihtuu nopeasti
Keski-Suomen ely-keskuksen ylläpitovastaava Markus Simonen toteaa, että soratiet ovat työläitä seurattavia.
Haasteena on muun muassa se, että kunto saattaa hyvinkin nopeasti vaihdella. Uudella menetelmällä esimerkiksi pintakelirikkotilanteesta saadaan ajantasaisempaa tietoa.
– Mittaukseen perustuva pintakunnon arviointi avaa uusia mahdollisuuksia kunnonhallintaan, Simonen kertoo.
Ideana on se, että tietoa saadaan automaattisesta tuotettua maastokäyntien ja tiestötarkastusten yhteydessä.
Tulevaisuudessa myös valikoitu joukkoistaminen eli tien käyttäjien ottaminen mukaan tiedon keruuseen voi Simosen mukaan lisätä tietojen saatavuutta ja tiedon ajantasaisuutta.
Kokeilussa Keski-Suomen ely-keskuksella on käytössään kolme mittauslaitteilla varustettua autoa, joilla tuotettiin tietoa kuntotilanteesta.
Kaksi autoista on varustettu 3D-kiihtyvyysanturilla ja tuulilasikameralla. Kolmannessa autossa on lisäksi laserkeilain soratien pinnan muodon ja karkeuden mittaamiseksi sekä pölyävyyden tunnistamiseksi.
Jo kokeilun aikana autojen keräämää tietoa on käytetty hyväksi teiden kunnossapidossa ja suunnittelussa.