STTK arvostelee Suomea vaivaavaa kamreerinäkemystä – ”Numeroiden tuijottelu estää kokonaisvaltaisen ajattelun”
Hallituksen perjantaina hyväksymät työllisyystoimet vahvistavat enemmän valtiontaloutta kuin lisäävät työllisyyttä.
STTK:n mielestä hallituksen viime viikolla linjaamat 110 miljoonan euron työllisyystoimet vahvistavat enemmänkin valtiontaloutta kuin lisäävät työllisyyttä.
– Suomea vaivaa kamreerinäkemys, jossa jatkuva numeroiden tuijottaminen estää kokonaisvaltaisen ja pitkäjänteisen ajattelun. Strategisten linjausten sijaan käydään jonkinlaista nappikauppaa ja kokonaisuus hukkuu yksityiskohtiin. Eniten selkään taputtelua tuntuu ansaitsevan hän, joka leikkaa ja mieluiten häneltä, joka jo ennestään on heikoimmassa asemassa, puheenjohtaja Antti Palola arvioi STTK:n hallituksen kokouksen jälkeen.
Osaaminen on STTK:n hallituksen mielestä työttömyyden nujertamisessa avaintekijä. EU on asettanut tavoitteeksi, että 60 prosenttia työikäisistä osallistuisi vuosittain omaa osaamistaan kehittävään tai ylläpitävään koulutukseen. Suomessa ollaan lähellä tavoitetta, mutta ongelma on siinä, että osaamisen kehittäminen kasaantuu meillä vahvasti ennestään hyvin koulutetuille.
– EU-tavoitteen näkökulmasta on vaikea nähdä, miten esimerkiksi työttömyysturvan varassa opiskelevien tiukennettu työnhakuvelvoite parantaisi työllisyyttä. Työttömyyden aikana tapahtuva omaehtoinen koulutus olisi monelle mahdollisuus laajentaa ja syventää osaamistaan, päästä takaisin työmarkkinoille ja vahvistaa työmarkkina-asemaansa myös tulevaisuudessa, Palola toteaa.
Osaamisvajeita on ainakin jossain määrin todennäköisesti kaikilla työikäisillä.
Yhteiskunnan kannalta on aina hyvä, jos ihminen päivittää osaamistaan. Siksi sitä ei pitäisi kenenkään kohdalla hankaloittaa, vaan päin vastoin siihen kaikin keinoin kannustaa, STTK:n hallitus totesi maanantaina.
Jatkuvan oppimisen rahoitus puuttuu
Hallitusohjelmassa linjattu jatkuvan oppimisen uudistus on edennyt tähän mennessä suunnitelmallisesti, mutta rahoituksen jatko puuttuu.
– Hallituksen on linjattava rahoituksesta viimeistään kevään kehysriihessä, jotta jo tehty valmistelu ei valu hukkaan, Palola esittää.
Hallitus asettaa kolmikantaisen työryhmän pohtimaan työnantajien koulutuskorvauksen ja -vähennyksen sekä ammattitutkintostipendin uudelleen kohdentamista jatkuvan oppimisen tukemiseksi.
– Tässä olisimme toivoneet selkeämpää toimeksiantoa. STTK:n mielestä varatut rahat pitää täysimääräisinä ohjata jatkossakin jatkuvaan oppimiseen ja jo työelämässä olevien osaamisen tukemiseen. Jatkovalmistelussa on paljon mietittävää. Osaaminen pitäisi muuttuvassa työelämässä ajatella osana kaikkea työtä ja jokaisen organisaation kehittymistä, Palola linjaa.
Jatkuvan oppimisen olisi oltava osa muutosturvaa, esimerkiksi vastaus digitalisaation luomiin haasteisiin ja varmistettaessa ilmastonmuutoksen oikeudenmukainen siirtymä.
– Tästä syystä myös työpaikkojen roolia oppimisympäristönä pitää kasvattaa, Palola sanoo.
Työttömyysturvan euroistaminen ei käy
STTK pitää hallituksen uusia työllisyystoimia tasapainoisina, mutta ei hyväksy siinä sovittua työssäoloehdon euroistamista.
– Se ei ole perusteltua, koska se kohtelee eriarvoisesti suuri- ja pienituloisia. Tällä mallilla suurituloinen ansaitsee oikeuden ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan pienituloista vähemmällä työllä, sanoi pääekonomisti Patrizio Lainà.