Suomalainen eliitti on varsin pieni porukka – näin siihen on tutkijan mukaan mahdollisuus päästä
Suomalaiseen eliittiin kuuluvat vallankäyttäjät kertovat Vuoden tiedekirja -ehdokkuuden saaneessa kirjassa, mitä ominaisuuksia huipulla tarvitaan.
Katri Tapola,
Oskari Räisänen
Koulutus, kielitaito ja kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa.
Muun muassa näitä tarvitaan, jos mielii osaksi suomalaista eliittiä, sanoo Tampereen yliopiston valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari.
– Lisäksi esiintymistaito ja julkisuudessa olemisen taito ovat nousseet merkittävästi esiin, erityisesti 2000-luvulla.
Ruostetsaari on tutkinut Suomen eliittiä 30 vuoden ajalta. Hän määrittelee eliitiksi ne henkilöt, jotka työskentelevät yhteiskunnan eri sektoreiden vaikutusvaltaisimpien organisaatioiden ylimmissä johtotehtävissä.
Loppuvuonna julkaistussa Huippujohtajat kriisien Suomessa -teoksessa Ruostetsaari on analysoinut eri alojen huippujohtajia. Heillä on siis asema, joka mahdollistaa resurssit ja vallankäyttämisen.
– Itse olen sen määrittänyt niin, että se käsittää noin 1 450 henkilöä.
Ruostetsaaren listauksessa vaikutusvaltaisimpien joukossa ovat muun muassa talousvaikuttaja Björn Wahlroos, SDP:n kansanedustaja, eduskunnan toinen varapuhemies Tarja Filatov ja presidentti Tarja Halonen.
Eliittiin ei vain synnytä
Ruostetsaaren mukaan Suomessa yhteiskunnallinen liikkuvuus toimii, eikä eliittiin vain synnytä.
Maan yläluokka on aina ollut varsin pieni ja koulutusmahdollisuudet hyvät. Vähempivaraisistakin perheistä on ollut mahdollista nousta eliittiin.
– 2010-luvulla suomalaisesta eliitistä vajaa kolmannes tuli ylimmän yhteiskunnan kerroksesta, vajaa kolmasosa keskiluokkaisista kodeista, vajaa viidennes viljelijä- ja työläiskodeista, Ruostetsaari luettelee.
Ruostetsaari näkee, että tässä on tapahtunut muutos. Koska koulutustaso on yleisesti noussut koko väestössä, se ei enää yksin riitä nostamaan eliittiin.
Ongelmana on, että koulutus näyttää periytyvän.
– Kodin koulutustason merkitys on korostumassa. Se on tulevaisuutta ajatellen huolestuttava kehityspiirre, Ruostetsaari sanoo.
Suomalainen eliitti on pieni ryhmä
Ruostetsaaren teos on yksi seitsemästä Vuoden tiedekirja 2023 -palkinnon finalistista. Kirja tarjoaa poikkeuksellisen näkymän suomalaisten johtajien huipulle.
Tutkimukseen haastatellut ja eliittiin lukeutuvat henkilöt listasivat merkittäviksi ominaisuuksiksi kyvyn sietää paineita ja tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Nämä ominaisuudet olivat heistä joko synnynnäisiä tai hankittuja.
Eri sektoreilla on eroa siinä, miten eliittiin noustaan.
Ruostetsaari ottaa esimerkiksi elinkeinoelämän, jonne tie kulkee pitkälti kauppatieteellisellä tai teknisellä koulutuksella. Mitään muodollisia kelpoisuusvaatimuksia ei ole, toisin kuin julkishallinnossa.
Poliittiseen eliittiin on Suomessa noustu Ruostetsaaren mukaan pitkälti perinteisellä kaavalla: kunnan tasolta piirikunnan tasolle ja sieltä eduskuntaan.
Eliittiin nousemisessa yleinen piirre on avautuminen: aikaisempaa erilaisemmilla urapoluilla voi päätyä osaksi eliittiiä.
Esimerkiksi tänä päivänä poliittiseen eliittiin voi nousta yhteiskunnan eri alueilta saadun tunnettuuden kautta.
– Hyvä esimerkki on, että Ukrainan sodan myötä eduskuntaan nousi useampia entisiä sotilaita. Toimittajia ja urheilijoita on noussut perinteisesti myös.
Vuoden tiedekirja 2023 -palkinnon voittaja julkistetaan Helsingissä 20. maaliskuuta 2024.