Euroopassa ja Pohjoismaissa on tuomittu lukuisia kotiin palanneita Isis-naisia erilaisilla rikosnimikkeillä. Suomessa ei yhtäkään. Asiantuntija avaa syitä tämän takana.
Suomeen palanneet Isis-naiset ovat saaneet elää rauhallista elämää kotiinpaluunsa jälkeen.
Naisten tiedetään osallistuneen terroristijärjestön toimintaan taistelijoiden vaimojen roolissa sekä olleen mahdollisesti aktiivisia sosiaalisessa mediassa.
Samaan aikaan muualla Euroopassa osa naisista otettiin käytännössä kiinni jo paluulennon laskeuduttua kotimaan kamaralle. Helsingin Sanomien mukaan naisille on jaettu tuomioita muun muassa Ranskassa, Britanniassa, Hollannissa, Saksassa, Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa. Suomessa lukumäärä on yhä pyöreä nolla.
Huomattavaa toki on, että Ranskaan kotiutui yli sata ja Saksaan lähes sata Isis-naista, joista noin kolmannes on saanut tuomion. Suomeen on tiedettävästi palannut ainakin yhdeksän naista.
Jihadistiseen liikehdintään erikoistunut tutkija ja konsultti Juha Saarinen totesi Ilta-Sanomiin kirjoittamassaan kommentissa jo toukokuussa, että Suomi on yksi harvoista EU-maista, ja ainoa pohjoismaa, jossa yksikään Isisin tai muiden jihadistiryhmien toimintaan osallistunut palaaja ei ole saanut tuomiota terrorismi- tai sotarikoksista.
Lue lisää: 50 jihadistia ja 168 perheenjäsentä palautettiin Syyriasta Irakiin
Suomen nollatulokseen vaikuttaa moni syy, Saarinen kertoo nyt IS:lle.
Yksi suuri tekijä on se, millainen Suomen terrorismirikoslainsäädäntö on ollut, kun naiset olivat konfliktialueella ja osallistuivat Isisin toimintaan. Toinen tekijä liittyy viranomaisten toimivaltuuksiin varsinkin esiselvitysvaiheessa, kun pakkokeinoja ei voida käyttää. Kolmas tekijä taas on se, että kyseessä olevat oletettavat rikokset ovat tapahtuneet ulkomailla, jonka vuoksi niitä on haastavaa selvittää Suomesta käsin.
– Näyttää ehkä siltä, että Suomessa tämä kynnys esitutkinnan aloittamiseksi ulkomailla tapahtuneissa terrorismirikoksissa on muodostunut aika korkeaksi, Saarinen toteaa.
Jihadistiseen liikehdintään erikoistunut tutkija ja konsultti Juha Saarinen.
Al-Holin leiri Koillis-Syyriassa.
Saarisen mukaan osa Suomeen palanneista naisista on osallistunut Isisin toimintaan, muun muassa juhlistamalla väkivallantekoja sekä yllyttämällä väkivaltaan sosiaalisessa mediassa.
Tällaisen materiaalin aukoton liittäminen Suomeen palanneisiin naisiin voi kuitenkin olla hankalaa. Lisäksi tekstit eivät välttämättä edes riittäisi tuomioon, ainakaan merkittävään sellaiseen.
Lue lisää: Yhdysvallat kertoo surmanneensa Isis-johtajan Syyriassa
Suomessa ei myöskään ole muodostunut ulkomaille lähteneitä vierastaistelijoita tai terroristeja koskevaa oikeuskäytäntöä. Vain kolme palannutta vierastaistelijaa on asetettu syytteeseen epäillyistä terrorismirikoksista, eikä yhtäkään heistä tuomittu.
– Realistisesti ajateltuna tuomiot mahdollisista terrorismirikoksista olisivat hyvin suurella todennäköisyydellä hyvin lyhyitä, niin kuinka paljon kannattaa käyttää resursseja esimerkiksi keskusrikospoliisissa tällaisten selvittämiseen.
Suomen nykyisen lainsäädännön mukaan terrorismirikoksiin julkisesti kehottaminen esimerkiksi joukkotiedotusvälineissä tai sosiaalisessa mediassa on rangaistavaa. Laki astui kuitenkin voimaan vasta viime vuonna, joten se ei päde Suomeen palanneisiin Isis-naisiin, elleivät he yhä jatka vastaavan toiminnan harjoittamista.
Suomalaiset Isis-naiset Jonna ja Heli kuvattuna al-Holin leirillä vuonna 2019.
Saarinen huomauttaa, että uutta lakipykälää ei vielä ole sovellettu, eikä oikeuskäytäntöä ole muodostunut. Oikeuskäytännön muodostuminen vaatisi lukuisia, ehkä useita kymmeniä epäiltyjen rikosten käsittelyjä oikeudessa.
Muualla Euroopalla naisia on tuomittu siitä, että he ovat matkustaneet konfliktialueille toimimaan esimerkiksi kotiäiteinä, millä on mahdollistettu heidän miestensä osallistumisen aseelliseen toimintaan. Tämä on monessa maassa tulkittu terrorismin tukemiseksi.
Varmaa ei ole, voitaisiinko sama tulkinta tehdä Suomessa uuden pykälänkään myötä.
– Henkilökohtaisesti epäilen, että näin tuskin on. Se on aika rajallisesti kirjoitettu se pykälä.
Saarisen mukaan Suomessa on ollut jihadismiin liittyvää tukitoimintaa jo yli vuosikymmenen ajan, mutta tuomiot ovat vähissä. Rikosoikeudellisen vastuun pitäisi olla terrorismitoiminnan torjumisessa yksi keskeinen elementti, mutta viimeisen 13–14 vuoden aikana se on toteutunut Saarisen mielestä heikosti.
– Terrorismintorjunta on tärkeä työkalu sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseksi. Rikosoikeudellisen vastuun toteutuminen on yksi terrorismintorjunnan strategian keskeisistä kivijaloista, ja se vaikuttaa varsin hauraalta.