Suomi ei tue EU:n yritysvastuu­direktiiviä – tästä on kyse

Suomi voi pidättäytyä osana isompaa joukkoa äänestämästä EU:n yritysvastuu­direktiivin puolesta sen nykymuodossaan, eduskunnan suuri valiokunta linjasi torstaina. Valiokunta yhtyi näin hallituksen kantaan asiasta.

Hallitusta on hiertänyt hankkeessa se, että ryhmäkanneoikeus laajenisi myös kuluttaja­oikeuden ulkopuolelle. Käytännössä esimerkiksi ammattiliitot tai ympäristöjärjestöt voisivat tällöin nostaa kanteita yksilöiden puolesta yritystä vastaan sen vastuu­velvoitteiden rikkomisesta.

Suuren valiokunnan puheenjohtajan Heikki Auton (kok) mukaan ryhmäkanneoikeutta ei nähdä sellaiseksi asiaksi, joka voitaisiin noin vain säätää Suomen oikeusjärjestelmään EU-kompromissin seurauksena. Valiokunnan näkökulmasta on myös ongelmallista, että näin merkittävällä tavalla Suomen oikeusjärjestelmän perusteisiin vaikuttavasta uudistuksesta ei tehty vaikutusarviointeja.

Hallituksen ja suuren valiokunnan mielestä Espanja on puheenjohtajamaana ylittänyt neuvottelumandaattinsa.

– Eduskunta ja Suomi ovat aiemmissa vaiheissa tukeneetkin tätä lakia ja me näemme, että tässä on paljon hyviä asioita, mutta sitten valitettavasti tähän viimeiseen kompromissiin, jonka silloinen puheenjohtajamaa Espanja teki, sisältyy sellaisia asioita, joita Suomi ei voi tukea, kertoi Autto STT:lle.

Espanja oli EU:n jäsenmaita edustavan neuvoston puheenjohtajana viime vuoden loppupuoliskon.

Myös esimerkiksi Ruotsi, Viro, Itävalta ja Saksa sekä osa muistakin EU-maista ovat empineet asiassa, joten hankkeen kaatuminen perjantaina Brysselissä jäsenmaiden pysyvien edustajien kokoontuessa on mahdollista. Suomen päätyminen vaa’an­kieliasemaan määräenemmistöpäätöksessä on epätodennäköistä, mutta mahdotonta sekään ei ole.

Suuri valiokunta ja hallitus ovat sitä mieltä, että yritysvastuusta tulee säätää EU-tasolla. Toiveena on, että jos tarvittavaa määräenemmistöä ei huomenna synny, Suomen huoliin etsittäisiin ratkaisuja vielä tällä vaalikaudella.

Suomessa vihreiden, sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton edustajat ilmoittivat jättävänsä suuren valiokunnan lausuntoon eriävän mielipiteen.

Suojeltavana työntekijät ja ympäristö

Yritysvastuudirektiivin ajatuksena on velvoittaa yritykset selvittämään ja ehkäisemään toimintansa kielteisiä vaikutuksia ihmisoikeuksien toteutumiseen ja ympäristöön: lapsityövoiman käyttöön, orjuuteen, työvoiman hyväksikäyttöön, saastuttamiseen, metsäkatoon, liialliseen vedenkulutukseen ja ekosysteemien vahingoittamiseen.

Yritysten tulisi sisällyttää asianmukaiset tarkastukset osaksi toimintaansa. Niin ikään niiden olisi hyväksyttävä suunnitelma sen varmistamiseksi, että liiketoimintamalli noudattaa ilmaston lämpenemisen rajoittamista 1,5 asteeseen.

Lainsäädäntöä sovellettaisiin EU-alueen yrityksiin ja emoyhtiöihin, joilla on yli 500 työn­tekijää ja joiden maailmanlaajuinen liikevaihto on yli 150 miljoonaa euroa. Tietyin ehdoin velvoitteita sovellettaisiin myös yrityksiin, joilla on yli 250 työntekijää ja yli 40 miljoonan euron liikevaihto.

Sääntelyä sovellettaisiin myös EU:n ulkopuolisiin yrityksiin ja emoyhtiöihin, joilla on vastaava liikevaihto EU-alueella.

Järjestöiltä kovaa kritiikkiä

Useilta järjestöiltä on kuultu viikon mittaan tiukkaa kritiikkiä siitä, että Suomi ei ole puoltamassa sääntelyn hyväksymistä.

Muun muassa yritysvastuun globaaleja vaikutuksia tutkivan Finnwatch-järjestön toiminnan­johtaja Sonja Finér katsoi järjestön tiedotteessa, että hallituksen perustelut eivät kestä kriittistä tarkastelua.

Myös palkansaajien keskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK tiedottivat ennen suuren valiokunnan kokoontumista, että ne vetoavat kansanedustajiin Suomen kannan muuttamiseksi yritysvastuudirektiiviä puoltavaksi.

Euroopan parlamentti ja jäsenmaat pääsivät jo joulukuussa alustavasti sopuun direktiivin sisällöstä, mutta sekä jäsenmaiden että parlamentin täytyy yhä hyväksyä sääntely. Jos jäsenmaista löytyy perjantaina tarvittava määräenemmistö, direktiivi etenee myös Euroopan parlamentissa lopulliseen äänestykseen.