Suomi on rakentanut resilienttiä yhteis­kuntaa Britannian tavoin – asian­tuntijat: Kriisin­kestävällä yhteis­kunnalla ei ole hätää häiriö­tilanteissa

Arvostetun King’s College Londonin tiedustelun ja kansainvälisten suhteiden professori Michael Goodman pahoittelee sitä, ettei hänellä ole riittävästi tietoa Balticconnectorin mahdollisesta tuhotyöstä voidakseen kommentoida sitä.

Yleisellä tasolla Goodman arvioi, että Viron ja Suomen välisen kaasuputken katkeamisen kaltainen tapaus oli odotettavissa.

– Mitä tulee tarkempiin tietoihin tästä tapauksesta, on hyvin vaikea tietää oliko se hyökkäys ja miksi se olisi tehty, Goodman sanoi IS:lle tiistaina Maanpuolustus­korkea­koulun ja Suomen Sotatieteellisen Seuran järjestämillä Sotatieteiden päivillä Santahaminassa.

Goodman ei ota kantaa siihen, oliko mahdollisen tuhotyön takana Venäjä.

– Historia on tehnyt selväksi sen, että venäläisten tapana on tehdä asioita ja katsoa sitten millaisen reaktion teot aiheuttavat. Tämä ei tarkoita sitä, että pitäisin venäläisiä syyllisinä. Sitähän me emme tietenkään tiedä, Goodman pohti.

– He provosoivat ja katsovat sitten, mikä vastaus on.

Goodmanin mukaan avain provokaatioihin varautumiseen on resilienssi. Se merkitsee kriisinkestävyyttä, yhteiskunnan kykyä sietää erilaisia häiriöitä ja poikkeustilanteita.

– Sen oppitunnin Britannia oppi terrorismista, professori sanoi.

Britannia on vuosikymmenten varrella joutunut muun muassa Irlannin tasavaltalais­ryhmien ja radikaalien islamististen toimijoiden terrori-iskujen kohteeksi.

– Kyse ei ole siitä, että kyettäisiin ennustamaan milloin isku tulee vaan siitä, miten yhteiskunta siihen vastaa. Britannian vastaus oli yhteiskunnan kehittäminen resilientiksi.

Samoilla linjoilla Goodmanin kanssa on Sotatieteiden päiville osallistunut Hyvinkään kaupungin turvallisuuspäällikkö Markus Latva-aho. Hän valmistelee Maanpuolustus­korkea­koulussa suomalaista kokonaisturvallisuuden mallia käsittelevää väitöskirjaa, jonka työ­otsikkona on ”yhteiskunnan varautumisesta valmiuteen”.

Latva-ahon mukaan Balticconnectorin tuhotyö haastaa länsimaisten demokratioiden arvoja, ja intressi niiden haastamiseen on Venäjällä.

– Meidän puolustettavia arvojamme ovat yhteiskunnan toimiminen lakien ja asetusten mukaisesti, avoimuus, sananvapaus ja ihmis­oikeudet. Ne ovat sitä, mitä Suomi on ja mitä Eurooppa on, Latva-aho sanoi tiistaina IS:lle.

– Venäjä haastaa niitä koko ajan erilaisilla teoilla, liittyen vaikkapa vähemmistöjen oikeuksiin, kauppaan ja teollisuuteen.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö varoitti Suomen Nato-jäsenyysprosessin yhteydessä, että Venäjä saattaa ryhtyä erilaisiin ”ilkeyksiin” vastatoimina rajanaapurinsa sotilaalliseen liittoutumiseen.

Latva-aho käyttää samaa sanaa ja puhuu hänkin ilkeyksistä.

– Se, että meillä on avoin yhteiskunta, merkitsee sitä että siellä pystyy järjestämään ilkeyksiä ja provokaatioita.

Balticconnector-kaasuputken katkaiseminen saattaa olla juuri tällainen ”ilkeys”, jota Latva-ahon mukaan Suomi saattoi odottaa.

Suomi on rakentanut resilienttiä yhteiskuntaa Britannian tavoin. Latva-ahon mukaan suomalaiset järjestelmät ovat monella tavalla häiriön ja kriisin kestäviä. Se tulee esille muun muassa viran­omaisten kykynä toimia yhdessä.

– Viime talvena koeponnistettiin meidän kykyämme varautua sähkökatkoihin. Sähkön riittämiseksi on suunniteltu esimerkiksi kahden tunnin kiertäviä sähkökatkoja eri alueilla, Latva-aho sanoi.

Viranomais­yhteistyön lisäksi olennainen osa resilienssiä ovat vapaa­ehtoiset järjestöt muun muassa pelastus­alalla ja humanitaarisessa avussa: vapaapalokunnat, vapaaehtoinen pelastuspalvelu ja Suomen Punainen Risti.

– Meillä on kyvykkyys tuoda yhteiskunta yhteen silloin kun meillä on joku kriisi, Latva-aho kommentoi.

– Turvallisuus tarkoittaa sitä, että me voimme luottaa yhteiskunnan peruspilarien toimimiseen. Voimme luottaa yhteiskuntaan ja muiden ihmisten tukeen järjestelmässä. Voimme elää luottavaisina ja vapaina ja toimia itse osana yhteiskuntaa huolimatta siitä, että turvallisuus­poikkeamia ja häiriöitä tapahtuu.

”

Voimme elää luottavaisina ja vapaina ja toimia itse osana yhteiskuntaa huolimatta siitä, että turvallisuuspoikkeamia ja häiriöitä tapahtuu.

Balticconnector-kaasuputken mahdollinen tahallinen katkaiseminen on Latva-ahon mukaan tyypillinen ja hyvin perinteinen terroristinen teko, jolla yritetään luoda epävarmuutta, järkytystä ja epäluottamusta. Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan koe pelkoa häiriö­tilanteissa.

– Mutta jos riittävän moni kokee pelkoa tässä asiassa, toiset toisissa asioissa ja kolmannet kolmansissa, vaikkapa maahanmuutto­kysymyksissä, meillä on riittävän monia yhteiskuntaa repiviä, kahtia jakavia ja polarisoivia asioita.

Silloin voi syntyä ongelmia.

– Jos polarisoivia tekijöitä kertyy liikaa, häiriintyy luottamus yhteiskunnan toimivuuteen. Vielä ei olla siinä tilanteessa, Latva-aho arvioi.

Suomalaiset ovat hyvin tietoisia mahdollisista ilkeyksistä ja provokaatioista, jotka liittyvät Nato-jäsenyyteen ja globaaliin maailman­tilanteeseen – siihen, että sotaa käydään Euroopan alueella. Silti vihamielinen toimija voi yrittää ilkeyksiään.

– Yhteiskuntaa yritetään jakaa, jotta esimerkiksi meidän tukemme Ukrainan taistelulle vähenisi ja keskittyisimme enemmän omiin ongelmiin.

Maanpuolustuskorkeakoulun sotilas­asiantuntijat eivät tiistaina kommentoineet Balticconnectorin epäiltyä törkeää tuhotyötä, vedoten työnjakoon Pää­esikunnan kanssa. Tapauksen rikostutkinnasta vastaa tutkii Keskus­rikospoliisi.