Suomi voi joutua EU:n ”tarkkailu­luokalle” – tätä se tarkoittaisi

Hallitus päättää tiistaina kehysriihessä menoleikkauksista ja veronkiristyksistä, joiden tavoitteena on tasapainottaa Suomen julkista taloutta. Tavoitteena on myös varmistaa, ettei Suomi joudu EU:n alijäämämenettelyyn.

– Meitä uhkaa joutuminen EU:n alijäämämenettelyyn. Se tarkoittaisi, että joku muu sanelee meille, mitä on tehtävä. Tälle tarkkailuluokalle emme halua, pääministeri Petteri Orpo (kok) sanoi eduskunnassa helmikuussa.

Alijäämämenettelyyn voi joutua, jos EU-maan alijäämän enimmäismäärä ylittyy. Enimmäismäärä on kolme prosenttia bruttokansantuotteesta. Menettelyyn voi joutua myös, jos valtion julkinen velka ylittää 60 prosenttia bkt:sta eikä osoita merkkejä vähenemisestä.

– EU:n alijäämämenettely on lähtöisin EU:n perussopimuksesta, jossa määritellään julkisen talouden rajat. Pyrkimys on se, että julkinen talous olisi kestävällä tolalla, Suomen Pankin neuvonantaja Jarkko Kivistö kertoo.

Menettelyyn joutuminen ei sinänsä ole poikkeuksellista. Kivistö kertoo, että lähes kaikki jäsenmaat ovat olleet alijäämämenettelyssä jossain vaiheessa.

Jäsenmaat ovat silti pitäneet menettelyä melko vakavana, Kivistö sanoo.

– Perimmäinen pelko on markkinareaktio, joka voisi vaikuttaa velan hintaan. Alijäämämenettelyyn joutuminen näyttäytyy markkinoilla siten, että maalla on vakavia ongelmia.

Alijäämämenettelyyn joutuminen tarkoittaisi Suomelle käytännössä, että Euroopan komissio antaisi ohjeet siitä, kuinka paljon taloutta tulee pyrkiä sopeuttamaan ja missä aikataulussa Suomen pitäisi saada alijäämä takaisin alle kolmeen prosenttiin.

– Yleensä sopeuttamisen määrä on vähintään puoli prosenttia bkt:sta joka vuosi. Suomessa se tarkoittaisi vajaata 1,5 miljardia euroa vuodessa. Se, kuinka kauan tuolla tahdilla menisi alijäämän korjaamiseen, olisi menettelyn kestoaika, Kivistö selittää.

Yksittäisen maan ylittäessä alijäämärajan myös Euroopan komission kynnys aloittaa menettelytoimet voi olla suurempi.

– Yksittäisen maan joutuessa menettelyyn se on mainehaitta jäsenmaalle. Jos useampi maa on liipaisimella, komission on helpompi aloittaa menettelyjä.

Jäsenmaalle ei sanella taloustoimia alijäämä­menettelyssäkään, Kivistö sanoo. Jäsenmaat voivat vapaasti itse päättää tarvittavat toimet. Tärkeintä on, että jäsenmaa pysyy aikataulussa ja että toimet alijäämän vähentämiseksi ovat kestäviä.

Mikäli jäsenmaa ei noudattaisi Euroopan komission suosituksia, on valtiolle periaatteessa mahdollista määrätä sanktioita. Komissio voi määrätä valtion tekemään korottoman talletuksen. Talletus voitaisiin myöhemmin muuttaa sakoksi, jolloin valtio ei saisi talletustaan takaisin.

Kivistö kertoo, ettei sanktioita ole käytännössä määrätty.

– Se on jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi säännöissä. Sanktioiden sijaan jos edistystä ei ole tapahtunut, jäsenmaalle on annettu uudet suositukset ja aikataulut niiden toteuttamiseen. Monesti käy niin, että tulee ikäviä yllätyksiä, jotka hidastavat edistystä, vaikka sopeutuksia tehtäisiinkin. Prosesseissa on haluttu antaa jäsenmaille joustoa, sillä alijäämä on tavoitteena hankala ja siihen liittyy luonnollista epävarmuutta.

Jatkossa tilanne voi olla toinen. Uusissa säännöissä sanktioita pienennetään. Tähtäimessä on, että sanktioita voitaisiin ottaa helpommin käyttöön.

– Henkilökohtaisesti en näe, että uusillakaan säännöillä sanktiot toimisivat sen paremmin. Mutta se jää nähtäväksi, Kivistö sanoo.

Suomen riski joutua alijäämämenettelyyn on todellinen. Kivistön mukaan menettelyyn joutumisen riski on olemassa, jos alijäämä on yli kolme prosenttia bkt:sta. Yleensä puhutaan kuitenkin noin puolen prosentin marginaalista.

– 3,5 prosenttia voi olla vielä sellainen luku, jota voidaan katsoa läpi sormien sillä edellytyksellä, että alijäämä olisi seuraavina vuosina ennusteiden valossa parempi, Kivistö sanoo.

Suomessa alijäämä ei ylittänyt kolmea prosenttia viime vuonna. Hallituksen nykyisellään suunnittelemat toimet riittäisivät Kivistön mukaan todennäköisesti taittamaan alijäämän sallittuihin rajoihin ensi vuonna.

– Vaikka tänä vuonna raja ylittyisikin, EU:ssa voitaisiin kuitenkin katsoa ylitys vähäiseksi ja tilapäiseksi.

Orpon hallitus päättää tiistaina jatkuvassa kehysriihessä noin kolmen miljardin euron sopeutustoimista.