Sunnuntaiyönä autoletkat tööttäsivät Helsingin Mannerheimintiellä.
Suomi oli voittanut jääkiekon MM-kultaa kotiottelussa Tampereella. Jalkakäytävät ja torit täyttyivät äänekkäistä juhlijoista.
Maanantaiaamuna luin sanomalehdestä nuoren, iloisen juhlijan kommentin: ”Hetkeksi voidaan unohtaa politiikka ja kaikki turha”, nuori mies sanoi juhlahumun keskeltä.
Politiikka on turhaa. Niin minäkin ajattelin nuorena. Koko kuvio kuulosti niin tylsältä. Mitkä lie pukuherrat vichy-pullojen takana antamassa lausuntoja!
Kaikki on politiikkaa. Sekin on politiikkaa, että on jäähalleja, joissa pelata. Ja että on asfaltoidut tiet, joita pitkin ajaa juhlimaan.
Nuori juhlija ei ole mielipiteineen yksin. Vuosia sitten tuttava kertoi, ettei koskaan äänestä vaaleissa.
”Minua ei ole politiikka ikinä kiinnostanut”, hän sanoi.
Hän asui silloin kaupungin vuokra-asunnossa ja sai asumistukea. Hän ei ollut tullut ajatelleeksi, kuinka paljon poliittiset päätökset vaikuttivat hänen arkeensa. Sekin on politiikkaa, että kaupungin vuokra-asuntoja ja sosiaalitukia on olemassa.
Sana politiikka juontuu antiikin kreikan kielen sanasta politikos, ”kansalaisia koskevaa”. Asioiden hoitamista kutsutaan politiikaksi.
Bensan hintakin on politiikkaa. Eikö jo ala kiinnostaa?
Politiikka koetaan usein epäkiinnostavaksi, tylsäksi ja monimutkaiseksi, oli ihminen sitten nuori tai varttuneempi.
Osa ehkä ajattelee, ettei oma ääni ratkaise vaaleissa. Sitten ei voi ainakaan valittaa, jos poliittiset päätökset eivät miellytä.
”Usein politiikkoja moititaan oman edun tavoittelijoiksi. Se on hassusti sanottu. Pohjimmiltaanhan jokainen ihminen tavoittelee omaa etuaan, kaikessa.
Usein politiikkoja moititaan oman edun tavoittelijoiksi. Se on hassusti sanottu. Pohjimmiltaanhan jokainen ihminen tavoittelee omaa etuaan, kaikessa. Se ei tarkoita, ettei samalla voisi ajaa toistenkin etuja. Sitähän politiikka on, yhteisten asioiden hoitamista.
Filunkityyppejä mahtuu sitä paitsi jokaiseen ammattikuntaan. Miksi poliitikot olisivat poikkeus?
Miten politiikasta saisi mielenkiintoisemman?
Monelle tulee politiikasta mieleen eduskunnan kyselytunti, josta ei tajua mitään. Politiikassa on usein vaikeaa saada oma viesti kuuluviin.
Ongelmana on, että nuorten elämää ei politiikassa juuri oteta puheeksi.
Ei minuakaan olisi nuorena kiinnostanut kestävyysvaje, hallittu rakennemuutos tai terveyskeskusjonot. Ne kuulostivat vanhojen ihmisten asioilta.
On totta, että politiikassa paasataan vuodesta toiseen samoista aiheista. Se johtuu siitä, että yhteiskunnassa toistuvat samat ongelmat. Mistä rahat koulutukseen, terveydenhuoltoon ja veroihin? Se on ikuinen kysymys.
Pohjimmiltaan politiikka tähtää siihen, että kaikilla olisi hyvä olla.
Loppujen lopuksi poliitikot voivat kuitenkin vaikuttaa vain arjen puitteisiin. Myös yksilöllä itsellään on vastuu.
Se ei ole vain oma tekeminen mikä ratkaisee tulevaisuuden. Tärkeintä on puhaltaa yhteen hiileen. Yhteistyössä.
Sekin on politiikkaa.