Tässä ovat eri maakuntien parhaat lukiot – STT:n suuri lukiovertailu

STT:n lukiovertailussa suurten lukioiden sarjan voittajaksi selvisi tänä vuonna helsinkiläinen Brändö gymnasium. Viimeisimpien viiden kevään aikanakaan lukio ei ole ollut kaukana kärjestä: tämän voiton ohella se oli suurista lukioista parhaimmillaan viidennellä sijalla ja alimmillaankin 15. sijalla.

Pienistä lukioista voiton vei Kotka Svenska Samskola, joka on myös aiemmin ollut voittajalukio keväinä 2014 ja 2019.

STT:n lukiovertailussa ylioppilaskirjoitusten tuloksia verrataan opiskelijoiden peruskoulun päättötodistuksiin. Näin lukion vaikutuksesta oppimistuloksiin saa paremman kuvan kuin vertaamalla vain eri lukioiden yo-tuloksia.

Pehmeitä arvoja ja muutoksissa tukemista

Helsingin Kulosaaressa toimivan Brändö gymnasiumin rehtori Mikael Nyholm arvelee, että lukion tasaiseen menestykseen vaikuttavat ainakin sen ”pehmeät arvot”, joiden avulla opiskelijoita tuetaan. Koska lukioon tulee opiskelijoita yli kymmenestä peruskoulusta alimmillaan reilun seiskan keskiarvolla ja noin viidesosa tulee urheilupainotteiselle erityislinjalle, heidän alkuosaamisessaan on paljon vaihtelua.

Tilannetta koetetaan Nyholmin mukaan tasoittaa Brändö gymnasiumissa muun muassa sillä, että opiskelujen alkuvaiheessa on lähtökurssi, jolla annetaan ohjausta lukio-opiskeluun, ja ainakin lukuvuoden alussa jokaisen opiskelijan lukujärjestys tehdään hänelle valmiiksi niin pitkälle kuin mahdollista. Ylipäätään oppilaiden ohjaukseen käytetään paljon aikaa, vaivaa ja rahaa.

–  Lähtökohtana on, että he ovat hyvin erilaisia oppijoita hyvin erilaisista koulumiljöistä. Kaikissa muutosasioissa yritetään auttaa niin paljon kuin mahdollista, että sellaista ”shokkihoitoa” olisi mahdollisimman vähän, hän sanoo.

Nyholmin mukaan lukiossa yritetään myös parhaan mukaan lietsoa sellaista yhteishenkeä, jossa jokainen huomioidaan ja kaikki saavat olla mukana.

Pienissä ryhmissä opiskelijoita on helppo tukea

Kotka Svenska Samskolaa pitää vertailun kärjessä matala kynnys opiskelijoiden ja opettajien välillä, rehtori Carina Stenbacka uskoo.

–  Meillä on taitavat opettajat, se täytyy sanoa. Ja koska tämä on pieni lukio, ryhmät ovat pieniä: ykkösluokkalaisia on nyt 12. Opettajat oppivat tuntemaan opiskelijansa hyvin, ja jos jollakulla on vaikeuksia tai hän jää jälkeen, apua opiskeluun saa hyvin nopeasti, hän sanoo.

Ryhmäkoon vuoksi opetusta voidaan helposti mukauttaa, tarvitsipa opiskelija tukea tai haastetta.

Tänä keväänä ylioppilastutkintonsa suoritti neljä opiskelijaa.

Osansa Stenbacka uskoo olevan myös sillä, millaisia opiskelijoita Samskolaan tulee. Tilastokeskuksen tuoreimpien lukujen mukaan Kotkan 51 000 asukkaasta vain noin 500 eli vajaa prosentti on ruotsinkielisiä. Stenbackan mukaan heidän opiskelijoistaan valtaosa tuleekin kaksikielisistä tai suomenkielisistä perheistä, ja se näkyy perheiden aktiivisuudessa.

–  Ajattelen, että Kotkassa asuvat suomenkieliset vanhemmat, jotka ovat päättäneet laittaa lapsensa ruotsinkieliseen kouluun, ovat usein sellaisia, jotka tukevat lapsiaan ja nuoriaan kotona koulunkäynnissä ja ovat kiinnostuneita heidän opiskelustaan, hän sanoo.

Myös opiskelijoiden kielitaito on Stenbackan mukaan usein erinomainen, kun opiskelijat osaavat hyvin suomea, opiskelevat ruotsiksi ja oppivat nopeasti ruotsin sukulaiskieltä englantia.

Tällä tavalla syntyvää kielitaitoa on usein arveltu syyksi siihen, miksi ruotsinkieliset lukiot ovat määräänsä suhteutettuna yliedustettuina STT:n lukiovertailun kärjessä.

Liki koko lukio koronan varjossa

Tuoreen ylioppilaan Emma Mäkitalon valkolakki oli tavallista erikoisemman lukiotaipaleen takana: kuten valtaosa tämän kevään ylioppilaista, Brändö gymnasiumista valmistuva Mäkitalo aloitti opintonsa syksyllä 2019, ja koronaviruksen aiheuttama epidemia iski Suomeen heti seuraavana keväänä. Virus varjosti valtaosaa Mäkitalon opinnoista.

Emma Mäkitalo valmistui nyt ylioppilaaksi. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

–  Se ei ollut kauhean kivaa. Aika yksinäistä se oli, kun istui kotona suurimman osan ajasta. Yleensä välitunneilla olisi tavannut kavereita, mutta se jäi melkein kokonaan pois puoleksi lukion ajasta. Piti selvitä arjessa samaan aikaan kun ei tiennyt, mitä ensi kuussa tapahtuisi, hän kertoo.

Etäopetuksessa oli monille suomalaisille tuttuja korona-ajan ongelmia: välillä etäyhteydet pätkivät tai tekniikka ei toiminut, puheenvuorojen saamisessa saattoi kestää, omien kysymysten esittäminen tai henkilökohtaisen avun pyytäminen useiden ihmisten videopuhelussa oli korkeamman kynnyksen takana.

Mäkitalo kuitenkin kehuu sitä, miten opettajat pitivät opiskelijoihin yhteyttä ohjaamisen ja tukemisen merkeissä.

–  Ei jäänyt sellaista pulan tunnetta, että joutuisi yksin hoitamaan kaikkea.

Lukioperinteitäkin jouduttiin sopeuttamaan epidemia-aikaan. Esimerkiksi perinteisesti toisen lukiovuoden keväällä järjestetyt vanhojen tanssit siirrettiin kolmosvuoden syksyyn.

Verensokerin filosofiaa ja terapiahevosia

Viimeisen vuoden Mäkitalon vuosikurssi sai onneksi olla tarpeen mukaan lähiopetuksessa, mikä helpotti ylioppilaskokeisiin valmistautumista.

Koekysymyksistä mieleenpainuvimmat tulivat Mäkitalolle vastaan filosofian ja englannin kokeissa. Yhdessä filosofian kysymyksessä piti pohdiskella kuvauksia matalasta verensokerista ja nälän tunteesta, ja englannin kokeessa taas aineistossa oli video pienistä terapiahevosista.

–  Kun tuli kokeesta ulos samaan aikaan kun oli hyvin väsynyt ja helpottunut että oli saanut osion valmiiksi, jäi sellainen tunne, että mitä ihmettä sieltä kokeesta tuli ja mitä kysymyksiä oli, Mäkitalo sanoo.

Koska koronaepidemia teki opiskelusta tavallista haastavampaa ja monia tavanomaisia mukavia asioita jäi epidemian takia pois elämästä, Mäkitalo aikoo nyt pitää välivuoden. Sen jälkeen oikeustieteen opinnot kiinnostaisivat ainakin alustavasti.

–  Päätin ottaa hetken ja katsoa, mitä sen jälkeen haluan tehdä, jos kiinnostukset muuttuvat.

Matematiikan asema pysyy vahvana

Tänä keväänä voimaan astuu ylioppilastutkinnon uudistus, jossa vanhasta jaosta pakollisiin ja ylimääräisiin aineisiin luovutaan. Uudenlaista tutkintoa suorittavien lukiolaisten on kirjoitettava äidinkieli, yksi pitkä aine ja kolme muuta ainetta. Pois kirjoituksista voi jättää joko matematiikan, toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen tai reaaliaineen kokeen, mutta riittävä määrä kokeita pitää sitten valita muiden kategorioiden joukosta.

–  Uskoisin tai ainakin toivon, että (uudistus) vahvistaa sitä, että jotkin reaaliaineet saisivat enemmän kirjoittajia. Innostus niitä kirjoittaa on tippunut, mutta se johtunee luultavasti myös pisteytystodellisuudesta jatko-opintoihin haettaessa, Brändö gymnasiumin rehtori Nyholm sanoo.

Valtaosa Nyholmin ja Stenbackan opiskelijoista kirjoittaa jo nyt yleensä 5 ainetta tai enemmän, joten suoritettavien kokeiden määrään uudistus tuskin vaikuttaa. Matematiikan aseman Nyholm uskoo sen sijaan vahvistuvan entisestään: se tullee monille jatkossa automaattisesti mukaan, koska hyvästä matematiikan arvosanasta saa paljon pisteitä jatko-opintopaikkoja jaettaessa.

–  Se on lisääntynyt todella voimakkaasti, että kaikki kirjoittavat sen. Kun vuosikurssilla on 135–140 opiskelijaa, niin 127 taisi tänä keväänä kirjoittaa matematiikan. Äidinkielen kokeeseen osallistui 134 opiskelijaa, Nyholm kertoo.

Myös Stenbacka on huomannut matematiikan korostumisen.

–  Monet opiskelijat valitsevat pitkän matematiikan (pääsykoepisteiden vuoksi), vaikkei siihen ehkä ihan olisi edellytyksiä. Voisi olla parempi valita lyhyt matematiikka ja panostaa muihin oppiaineisiin, hän sanoo.