Tällaisista kohdista itäraja voisi vuotaa keväällä – rajan yli kulkee kymmeniä vanhoja tiepohjia

Tilanne Suomen itärajalla on tänä keväänä poikkeuksellisen jännitteinen.

Hallitus pelkää, että riski laittomaan maahantuloon kasvaa, kun lumet sulavat ja liikkuminen maastossa helpottuu.

Juttua varten kartoitimme Suomen ja Venäjän rajalta neljä erityylistä reittiä, joiden kohdalla maasto on muuta kuin vaikeakulkuista ryteikköä.

Selvitimme myös, miten laittomiin rajanylittäjiin on varauduttu.

Tätä kirjoittaessa Venäjältä on tullut alkuvuoden aikana maastorajan yli Suomeen 35 ihmistä. Kaikki luvattomat rajanylitykset on havaittu Kaakkois-Suomen rajavartioston alueella. Suomeen on tultu esimerkiksi peltojen yli.

– Luvattomia rajanylityksiä tapahtuu vuosittain eli siinä mielessä tämä ei ollut millään tavalla yllätys. Sydäntalvella määrä on ollut tavanomaista isompi. Se on uusi piirre, apulaiskomentaja Heikki Ahtiainen Kaakkois-Suomen rajavartiostosta toteaa.

Toimittaja Mari Lukkari kävi Konnun kylällä Lappeenrannassa, missä 11 turvapaikanhakijaa ylitti maastorajan tammikuussa.

Kaakkois-Suomessa riski laittomiin rajanylityksiin on suuri ja syy siihen on helppo nähdä kartasta: teitä on enemmän ja etäisyydet kaupunkeihin lyhyemmät kuin pohjoisessa.

Rajavartiolaitos on varautunut laajamittaiseen maahantuloon rakentamalla kriittisiin kohtiin joko pysyvää tai tilapäistä esteaitaa.

Rajavartiolaitos ei kerro aitojen tarkkaa sijaintia. Tietoa on kuitenkin vaikea pitää loputtomiin salassa, sillä esimerkiksi Imatralle rakennettu pilottiaita erottuu tuoreimmissa satelliittikuvissa.

Karttasovellusten ansiosta maahanpyrkijöillä on käytettävissään huomattavan paljon tietoa itärajan maastosta.

Tieto eri reiteistä myös leviää hetkessä somen välityksellä.

Apulaiskomentaja Samuli Murtonen Pohjois-Karjalan rajavartiostosta myöntää, että teknologian kehitys tuo rajan valvontaan lisähaastetta. Samalla siitä on ollut merkittävää hyötyä.

– Teknologian kehitys on mahdollistanut meille entistä enemmän ja entistä monipuolisempaa teknistä valvontaa.

Murtonen ei avaa tarkemmin, millaista tekniikkaa itärajalla on.

Raja on kuitenkin arvioinut, että esteaidan myötä valvontatekniikan määrä rajalla moninkertaistuu.

Rajavartiolaitos ei paljasta myöskään itärajan riskipaikkoja, mutta ainakin kulku-urat lukeutuvat näihin. Rajan ylittävät tiet on myös helppo erottaa satelliittikuvista.

Toimittaja Jarmo Nuotio kävi historiallisella Raatteen tiellä, joka on yksi itärajan ylittävistä teistä.

Iso osa itärajan teistä on käytöstä poistettuja tilapäisiä rajanylityspaikkoja.

Vielä 2000-luvun alussa itärajalla oli parikymmentä tilapäistä rajanylityspaikkaa.

Vuonna 2011 määrää karsittiin kuuteen ja nyt jäljellä on enää kaksi, Lieksan Inari ja Parikkala. Nekin rajavartiolaitos haluaisi sulkea.

Koska kulku-urat ovat ennalta tiedettyjä riskipaikkoja, niitä valvotaan tarkasti.

Suomussalmen rajavartioaseman päällikkö Juuso Högblom kertoo, että käytöstä poistettuja rajanylityspaikkoja valvotaan kuten kansainvälisiä rajanylityspaikkoja.

– Teitä valvotaan ympäri vuorokauden teknisellä valvonnalla, partioinnilla ja ilma-aluksin.

Vanhoille rajanylityspaikoille vievien teiden kunnossa on isoja eroja. Osa rajanylityspaikoista on ollut käyttämättömänä kohta 30 vuotta.

Etenkin Venäjän puolella tiestön kunto on huono. Liikenne- ja viestintäministeriö selvitti vuonna 2008 rajaliikenteen kehittämistä. Jo tuolloin Venäjän puoleisia teitä kuvailtiin erittäin hankalakulkuisiksi.

Tilapäisten rajanylityspaikkojen kautta on kulkenut lähinnä puukuljetuksia. Siksi valtaosa niistä sijaitsee syrjässä ja erämaiden reunamilla.

Toimittaja Jarmo Siivikko kävi Virtaniemen vanhalla rajanylityspaikalla Inarissa. Paikallinen matkailuyrittäjä Aimo Koistinen kuvaa seudun maastoa vaikeakulkuiseksi.

Selvästi yli puolet 1 343,6 kilometriä pitkästä itärajasta on metsää. Merta, järviä ja joki rajasta on noin kymmenesosa.

Erämaiden tai vesistöjen kautta ei odoteta suuria ihmisjoukkoja, mutta yksittäisille maahanpyrkijöille nekin voivat olla vaihtoehto.

Pauliina Tolvanen kävi Ilomantsin Viiksinselällä, missä rajaviiva kulkee järven poikki.

Teknologia on tuonut apua myös vaikeasti valvottavien erämaiden ja vesistöjen valvontaan.

Rajavartiolaitoksen vuosikertomuksesta käy ilmi, että miehittämättömien ilma-alusten, kuten droonien ja lennokkien käyttö on kymmenkertaistunut muutamassa vuodessa.

Ilmasta käsin laajoja alueita on helpompi valvoa.

Laki mahdollistaisi turvapaikanhakijoiden käännyttämisen takaisin Venäjälle tietyin rajoituksin.

Kyseessä olisi iso muutos verrattuna nykytilanteeseen.

Rajanylittäjien joukosta pitäisi erottaa heikossa asemassa olevat ihmiset, kuten lapset, raskaana olevat naiset ja vanhukset.

Muut tulijat saisi tarvittaessa käännyttää rajalta voimakeinoin.