Loppukesän ja alkavan syksyn sienisesonki näyttää monipuoliselta ja runsaalta, kertoo Jyväskylän yliopiston tutkija ja luonnonsuojelubiologi Panu Halme.
– Sieniä on ajankohtaan nähden noussut ihan mukavasti ja laajalti ympäri Suomen. Ruokasienestäjän kannalta sesonki näyttää hyvältä, Halme sanoo.
Halmeen mukaan erityisesti kantarellia näyttää eteläisessä ja keskisessä Suomessa olevan ajankohtaan nähden runsaasti. Syötäviä tatteja taas on näkynyt metsissä niukemmin.
– Kantarelli on aikainen laji, joka tekee jo heinä-elokuussa satoa. Nyt sitä on monilla seuduilla jo monenlaisissa paikoissa ja isoja määriä.
Halmeen mukaan on hankala sanoa selkeitä syitä sille, miksi jonkin sienilajin sato on runsas ja toisen jää samana vuonna kehnommaksi. Sienilajit viihtyvät hyvin erilaisissa ympäristöissä.
– Sienitilanne on monen asian summa. Me asiantuntijat voimme esittää arvioita (sienisadosta), mutta emme sanoa, että viikon päästä täällä on varmasti herkkutatteja, Halme sanoo.
Otollisin sienestysajankohta riippuu siitä, mitä sienilajeja mielii kerätä.
– Lajimäärä on tavallisesti korkeimmillaan elokuun lopulla ja syyskuussa ennen ensimmäisiä pakkasöitä. Lajimäärä on kuitenkin eri asia kuin se, milloin kopan saa nopeimmin täyteen, Halme muistuttaa.
Sienestäjälle alkusyksy on hyvää aikaa, koska kerättävänä on varhaisia lajeja, kuten haperoita, tatteja, mustatorvisieniä ja rouskuja.
Runsaimmillaan sato on syyskuussa.
Runsas sato vaatii kuitenkin tietynlaiset sääolosuhteet. Halmeen mukaan paras sää sienten kasvun kannalta on vaihteleva – eli juuri sellainen, mitä viime viikkoina on ainakin Etelä- ja Keski-Suomessa nähty.
Pitkät kuivat jaksot ovat sienten kannalta ongelmallisia, mutta toisaalta osa lajeista jää tulematta myös silloin, jos kesä on kylmä, Halme sanoo.
– Tämän hetken säätyyppi on aika hyvä. Lämpimät päivät ja riittävän sateiset jaksot ovat vaihdelleet. Jos tämä jatkuu, se tietää hyvää sienisadolle.
Runsaat sienisadot saattavat kuitenkin jo lähitulevaisuudessa tulla aiempaa harvinaisemmiksi, sillä ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän äärisäitä eli pitkiä, kuivia ja kuumia ajanjaksoja sekä toisaalta myös rankkasateita.
Miten Suomen sienet suhtautuvat muuttuvaan ilmastoon?
– Lajisto ja satokaudet tulevat varmasti muuttumaan Suomessakin radikaalisti. Sienet reagoivat sään muutoksiin, koska ne ovat herkkiä erityisesti sateisuudelle. Mutta vielä on mahdotonta sanoa, mitkä lajit kärsivät ilmastonmuutoksesta, Halme sanoo.
Halmeen mukaan asiaa on muualla Euroopassa tutkittu jo jonkin verran ja todettu, että satokaudet ovat siirtyneet ja lajisto muuttunut.
Halme arvelee, että myös Suomessa tullaan paahteisina kesinä näkemään hyvin heikkoja satokausia.
Jos sienten satokausi kuumien kesien vuoksi siirtyy myöhemmäs syksyyn, sillä on myös laajempia vaikutuksia.
– Jos keskikesät muuttuvat sienille liian kuiviksi ja satokaudet siirtyvät loka-marraskuuhun, muuttuu perässä myös suomalainen sienestyskulttuuri. Silloin esimerkiksi töiden jälkeen on hankala mennä metsään sienestämään, kun siellä on jo niin pimeää, Halme sanoo.