Tässä ovat hallituksen kehys­riihen keskeiset päätökset

Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus on päättänyt kehysriihessään leikata menoja 1,6 miljardia euroa ja kiristää veroja 1,8 miljardia euroa vuonna 2028.

IS listasi kehysriihen keskeiset päätökset.

1. Hyvinvointialueet

• Iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitusta lasketaan 0,65:stä 0,6:een. Säästö on aluksi 45 miljoonaa euroa ja 119 miljoonaa euroa vuodesta 2028, sillä mitoitus olisi noussut 0,7:ään.

• Perusterveydenhuollon hoitotakuuta höllätään nykyisestä 14 vuorokaudesta kolmeen kuukauteen ja suun terveydenhuollossa nykyisestä neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Säästö 130 miljoonaa euroa.

• Asiakasmaksuja korotetaan painottaen erikoissairaanhoitoa. Lisäksi asiakasmaksut sidotaan hyvinvointialueindeksiin. Lisätuloja 100 miljoonaa euroa.

• Sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon palveluvalikoimaa rajataan. Rajaus erikoissairaanhoidossa kohdistuu kosmeettisiin toimenpiteisiin. Säästö sosiaalihuollossa 100 miljoonaa euroa vuodesta 2026 ja erikoissairaanhoidossa 70 miljoonaa euroa.

2. Koulutus

• Ammatillisen koulutuksen rahoituksesta leikataan 100 miljoonaa euroa, joka kohdistetaan ammatillisen tutkinnon tai korkeamman asteen tutkinnon jo suorittaneisiin.

• Opiskelijat palautetaan opintotuen asumislisän piiriin. Säästö asteittain 57 miljoonaa euroa.

• Maksuton oppimateriaali rajataan siihen vuoteen, jolloin opiskelija täyttää 18 vuotta. Säästö 12 miljoonaa euroa.

3. Sosiaaliturvaetuudet

• Sairauspäivärahan laskentaperustetta muutetaan painottuen ylempiin tuloluokkiin. Säästö 60 miljoonaa euroa.

• Lääkekorvausten alkuomavastuuta korotetaan 50 eurosta 70 euroon ja korvaus sidotaan indeksiin. Säästö 20–25 miljoonaa euroa.

• Työttömyysturvan aktiiviajan korotusosista luovutaan hallitusohjelman mukaisesti. Säästö 24 miljoonaa euroa.

• Kansaneläkkeen ja kuntoutusrahan ikärajaa nostetaan 16 vuodesta 18 vuoteen. Säästö asteittain 46 miljoonaa euroa.

• Lopetetaan ulkomaille maksettavat kansaneläkkeet, joita on maksettu erityisesti Ruotsiin. Säästö 38 miljoonaa euroa.

• Eläkkeensaajien asumistuen vähennykset kohdennetaan varakkaimpiin etuudensaajiin. Säästö 25 miljoonaa euroa vuodessa.

4. Muut säästöt

• Varsinaisesta kehitysyhteistyöstä leikataan aiemmin sovitun lisäksi 50 miljoonaa euroa.

• Kotouttamiskorvauksista leikataan 63 miljoonaa euroa vuonna 2025 laskemalla toimeentulotukimenojen korvausaikaa kunnille kolmesta vuodesta vuoteen.

• Väylämaksut palautetaan täysimääräisiksi. Lisätulo 36 miljoonaa euroa. Business Finlandin avustusvaltuuksia leikataan 20 miljoonaa euroa.

• Aiemmin päätettyjä säästötoimia aikaistetaan muun muassa kehitysyhteistyön, toimintamenojen ja valtionavustusten osalta.

5. Veronkorotukset

• Yleistä arvonlisäveroa nostetaan 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Verotuotto 1,2 miljardia euroa. Arvonlisäveron korotus voimaan jo kuluvana vuonna.

• Eläketulon verotusta kiristetään. Kiristys ei kohdistu pieniin eläkkeisiin, vaan alkaa 23 000 euroa vuodessa ansaitsevista. Verotuotto 200 miljoonaa euroa. Veronkorotuksen alapuolelle jää noin puolet eläkeläisistä.

• Ansiotuloverotuksen indeksitarkistus jätetään tekemättä veroasteikon kahdessa ylimmässä tuloluokassa. Kiristys koskee yli 88 200 euroa vuodessa ansaitsevia vuonna 2025. Verotuotto 60 miljoonaa euroa.

• Vapaaehtoisen eläkesäästämisen verotuki poistetaan. Verotuotto 40 miljoonaa euroa.

• Kotitalousvähennystä supistetaan 100 miljoonalla eurolla.

• Työnantajan koulutusvähennys poistetaan. 14 miljoonaa euroa.

• Makeisten arvonlisäverokantaa korostetaan 14 prosentista 25,5 prosenttiin. Verotuotto 85 miljoonaa euroa.

• Tupakkaveron lisäkorotus 44 miljoonaa euroa.

• Virvoitusjuomaveron lisäkorotus 27 miljoonaa euroa.

• Väkevien juomien alkoholivero sidotaan indeksiin. Verotuotto 16 miljoonaa euroa.

• Sähköautojen ja lataushybridien ajoneuvoveroa korotetaan 46 miljoonaa euroa. Samalla täyssähköisten työsuhdeautojen verotukea jatketaan neljä vuodella. Verotuottojen menetys 26 miljoonaa euroa.

• Matkailuautojen autoverotukea supistetaan 15 miljoonaa euroa.

• Kaivosmineraaliveron lisäkorotus 5 miljoonaa euroa.

6. Kasvupaketti

• Puhtaan siirtymän investoinneille verohyvitys, joka on alustavasti 20 prosenttia hankkeen arvosta ja enintään 150 miljoonaa euroa hanketta kohden. Tuen myöntämistä koskeva päätös on tehtävä vuoden 2025 loppuun mennessä. Hyvitys yhteisöverosta aikaisintaan vuodesta 2028 alkaen. Verohyvityksellä houkutellaan suuria investointeja.

• Valtion yhdistettyyn pääomasijoitusyhtiöön tehdään yhteensä 300 miljoonan euron sijoitus, jolla tavoitellaan yksityisen rahan kanssa 900 miljoonan euron kokonaisuutta kasvuyrityksille.

• Fingridin ja Gasgridin investointikyvystä huolehditaan, jotta verkot eivät muodostu investointien pullonkaulaksi.

• Raskaan liikenteen ammattidiesel otetaan käyttöön, kun EU:n uusi polttoaineen jakelijoiden päästökauppa tulee voimaan vuonna 2027.

• T&K-rahoituspanostuksia lisätään 194 miljoonaa euroa.

• Business Finlandin ja Suomen Akatemian valtuuksia korotetaan.

7. Uudet panostukset

• Lasten ja nuorten hyvinvointiin 5 miljoonaa euroa, joka kohdennetaan lasten suojeluun, mielenterveyden chat-palveluun, oppilaitosnuorisotyöhön, ensi- ja turvakoteihin sekä nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisyyn.

• Koulukiusaamisen ehkäisyyn kertaluonteisesti 5 miljoonaa euroa.

• Lahjoitusvähennystä laajennetaan yksityishenkilöiden lahjoituksiin nuoriso-, liikunta-, urheilu- ja lapsijärjestöille. Verotulojen menetys 15 miljoonaa euroa.

• Aikuiskoulutustuen korvaava järjestelmä erityisopettajien ja sairaanhoitajien koulutustarpeisiin. 10 miljoonaa euroa.

• Maatalous-, elintarvike- ja biotaloussektorin huoltovarmuus turve mukaan lukien, vienninedistäminen ja arvonlisän kehittäminen. 10 miljoonaa euroa.

• Maahanmuuttajataustaisten naisten työllistymisen edellytyksiä parannetaan. 5 miljoonaa euroa.