Tekstiilien kierrättämisessä on vielä opeteltavaa: mukaan eksyy vöitä, alusvaatteita ja jopa sähkölaitteita

Noin puolet poistotekstiileistä on kelvotonta Helsingissä, Oulun seudulla ja Lapissa. Hämeessä ohjeet on sisäistetty paremmin kuin muualla.

Tekstiilien kierrätys on ollut pakollista vuoden alusta saakka. Suomalaiset ovat kyllä alkaneet toimittaa vaatetavaraa keräyspisteisiin, mutta sen laadussa on toivomisen varaa monessa paikassa.

Meri-Lapin alueella ja Rovaniemellä ympäryskuntineen noin puolet keräystekstiilistä on kelvotonta. Perämeren Jätehuolto aloitti keräyksen vuodenvaihteessa ja keräysastiat on ehditty tyhjentää vasta kerran.

– Noin puolet on keräykseen kuulumatonta tavaraa, kuten vöitä, kenkiä ja alusvaatteita, kertoo tiedottaja Satu Keski-Antila.

Rovaniemellä, Pellossa ja Ranualla toimivan Napapiirin Residuum Oy:n pisteissä tekstiiliä on kerätty maaliskuun puoliväliin mennessä noin 6000 kiloa.

– Pisteisiin on jätetty esimerkiksi alusvaatteita ja sukkia, jotka toki ovat tekstiiliä, mutta eivät ne keräyksen piiriin kuulu. Lisäksi mukana on ollut kaikenlaista muutakin tavaraa, kuten laukkuja, kenkiä, posliiniesineitä ja sähkölaitteita, kertoo Napapiirin Residuumin tiedottaja Ella Tikkala.

Avaa kuvien katselu

Helsingin seudulla on kerätty jo neljä vuotta

Helsingin seudun ympäristöpalvelut on kerännyt tekstiiliä jo vuodesta 2019 saakka. Viime vuonna keräystä pilotoitiin kauppakeskuksissa maksuttomana. Tämän vuoden alusta keräys on järjestetty vain kauppakeskuksissa ja kierrätyskeskuksissa.

Vaikka vaatteiden keräystä on ehditty harjoitella Helsingin seudulla jo jonkin aikaa ennen lakimuutosta, ei keräysohjeita osata vielä noudattaa.

Vastaava tiedottaja Tarja Methuen kertoo, että pääkaupungissakin vain puolet keräystekstiilistä on kelvollista.

– Jonkin verran keräykseen laitetaan täysin vääriä tavaroita, kuten sähkölaitteita ja kenkiä, mutta myös märkiä, likaisia tai vääriä tekstiilejä, hän kertoo.

Avaa kuvien katselu

Taskuun unohdettu kännykkä voi aiheuttaa vaaratilanteen

Oulun seudun ympäristökuntien kierrätysyhtiö Kiertokaari aloitti poistotekstiilien keräyskokeilun viime kesänä, ja laatu ei ole Oulussakaan vielä kohdillaan.

Työnjohtaja Mika Inkala muistuttaa, että keräykseen tuotavien vaatteiden taskut olisi aina syytä tyhjentää.

– Taskuista on löytynyt esimerkiksi rahaa ja koruja. Joltakin oli taskuun jäänyt vanha kännykkä akkuineen, joka olisi voinut aiheuttaa vaaratilanteen, hän kertoo.

Hämeessä kierrätysohjeet on sisäistetty paremmin kuin muualla

Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä tekstiilinkierrätysohjeet on sisäistetty parhaiten. Päijät-Hämeen alueella toimiva Salpakierto alkoi kerätä vuodenvaihteessa Lahdessa käyttökelvottomia vaatteita. Nyt keräyspisteet on avattu myös Heinolaan, Hollolaan ja Orimattilaan.

Uudet keräyspisteet sijaitsevat kolmella lajitteluasemalla.

Salpakierron mukaan poistotekstiiliä on tuotu keräyspisteille tähän mennessä vain noin 2 000 kiloa, mutta valtaosa materiaalista on ollut laadultaan hyvää.

Kanta-Hämeessä toimiva Kiertokapula aloitti keräyksen vuodenvaihteessa.

Kahden ensimmäisen kuukauden aikana poistotekstiilejä tuotiin keräyspisteisiin 12 000 kiloa. Kanta-Hämeessä peräti 80 prosenttia tavarasta on ollut laadultaan hyvää.

– Vain kaksikymmentä prosenttia on ollut vääränlaista tavaraa. Enimmäkseen alusvaatteita ja sukkia, kertoo Matti Niittymäki Kiertokapulan vastaanotto- ja käsittelypäällikkö.