Teuvan kirkossa Etelä-Pohjanmaalla esitetään ensi vuoden elokuussa Tove Janssoniin ja hänen maalaamaansa alttaritauluun kietoutuvan oopperan kantaesitys.
Uutuusooppera on osa Korsholman musiikkijuhlia.
Idea Tove Teuvalla -oopperasta syntyi koronan kurittaessa kulttuurialaa.
– Alussa oli suo, kuokka ja Erkki. Näin tämän tarinan alkua voisi kuvata, Korsholman musiikkijuhlien festivaalijohtaja Milla Virta alustaa.
Vuosi oli 2021, kun teuvalainen Erkki Hakala sai kevätkylvöjä tehdessään ajatuksen jonkinlaisesta musiikkitapahtumasta kotikuntaansa.
– Lähtökohta oli keksiä keino jeesata kulttuurikenttää, joka oli koronan keskellä pinteessä. Lopulta idea paisui ja kasvoi oopperan muotoon. Voi sanoa, että vähän lähti homma käsistä, Teuvalaisen kulttuurin tuki ry:n puheenjohtaja Hakala naurahtaa.
Hakalalle oli tärkeää keksiä aihe, joka kytkeytyy aidosti Teuvaan.
Hakala kertoo, että vuosi 1953 ja Tove Janssonin Teuvan kirkkoon maalaama alttaritaulu saivat ajatukset miltei välittämästi laukkaamaan.
– Juuri se, että pääsemme toteuttamaan oopperan samaisessa kirkossa, jossa Tove on tehnyt töitä ja maalannut uransa ainoan sakraaliteoksen, tekee tästä kaikesta ainutlaatuista ja kerta kaikkiaan kiehtovaa.
Taustalla ideaa yhdessä jalostanut kolmikko
Hakalalla oli käsissään järisyttävä idea, mutta sen toteuttamisen mahdollisuuksista ei ollut juurikaan käsitystä.
Hän päätti ottaa yhteyttä Korsholman musiikkijuhlien puheenjohtaja Anton Ylikallioon, jonka tunsi erinäisistä projekteista.
Ammattipianisti Ylikallio saapui pyynnöstä lounastapaamiselle kuulemaan Hakalan visiosta – ja oli ällikällä lyöty.
– Totesin heti, että onhan idea vähintäänkin ennakkoluuloton, Ylikallio sanoo.
– Samalla tiesin heti, että tarinassa Tovesta Teuvalla maalaamassa alttaritaulua on suuri mahdollisuus koko pohjalaiselle musiikkielämälle. Ammattimuusikkona kuitenkin tiesin, että edessä on töitä, töitä ja töitä.
Ylikallio myöntää, ettei varmasti olisi ammattilaisena ikinä uskaltanut lähteä rakentamaan omaa oopperaa.
– Tarvittiin Erkin rohkeutta, että asiat lähtivät oikeasti liikkeelle. Olimme varmaan siihen alkuun hyvä pari, kun Erkki keksi kaikkea, mitä voitaisiin tehdä ja minä mietin, miten kaiken voisi edes teoriassa toteuttaa.
Ylikallio otti ensitöikseen yhteyttä Vaasan oopperan taiteelliseen johtaja Mika Nikanderiin.
Hiljalleen kolmikko Hakala, Ylikallio ja Nikander veivät kukin omalla osaamisellaan hullultakin kuulostanutta ideaa eteenpäin.
– Käsillä on ainutlaatuinen tarina. Alusta asti on ollut selvää, että Toven persoonan pitää näkyä ja kuulua teoksessa. Onkin hienoa, että olemme saaneet teoksen työryhmään alansa huiput, Nikander kehuu.
Sävellys valmis tämän vuoden aikana
Teoksen säveltäjä on Uljas Pulkkis ja libretisti Gunilla Hemming.
Hemming kertoo, että libretto on nyt kutakuinkin valmis.
– Tässä on saanut käyttää paljon mielikuvitusta, mikä on pelkästään hienoa.
Hemming kertoo, että oopperassa Janssonin alttaritaulun teemat heijastuvat ympärillä olevaan työmaahan ja myös taiteilijan elämään.
– Välillä mennään vähän komediankin puolelle, mikä sopii Toven elämänmyönteiseen ja humaaniin hahmoon sekä taiteeseen, Hemming kuvaa.
Hemming kertoo, että hänen oma viime kesäinen matkansa Teuvalle toi valtavasti perspektiiviä teoksen tekemiseen.
– Tapahtuma-aikana sota oli miltei juuri loppunut, Teuvalla oli palanut vanha kirkko ja Tove saapui nuorena taiteilijana maalaispitäjään Helsingistä maalaamaan uuden kirkon alttaritaulua. Ajattelin sitä tilannetta ja se ohjasi tekemään tiettyjä valintoja.
Myös säveltäjä Pulkkis haluaa päästä kuvaamaan suomenruotsalaisen taiteilijan tuntemuksia pohjalaisella rakennustyömaalla.
– Pohjana sävellykselle on Janssonin ilo siitä, että hän on päässyt maalaamaan jotain sellaista, joka on varmuudella vuosikymmeniä ihmisten katsottavana, alttaritaulua. Toven persoona heijastuu kauttaaltaan sävellykseen.
Pulkkis kertoo teoksensa valmistuvan tämän vuoden aikana. Se sävelletään pienelle sinfoniaorkesterille.
– Maalausprosessiin kuuluvat onnistumiset ja ristiriidat kuuluvat sävellyksessä. Myös työskentelyn äänet ja Toven hyväksynyt rakennuslautakunta tuovat yksityiskohtia ja kontrastia teokseen. Kirjeiden muodossa myös Toven henkilökohtainen elämä pääsee esille, Pulkkis antaa paljastuksia ratkaisuista.
Pulkkis pitää juuri sitä, että ooppera esitetään samassa paikassa kuin itse tapahtumat ovat tapahtuneet, erityisen herkullisena lähtökohtana.
– Pääsemme kuulemaan tapahtumat samassa äänimaailmassa, missä Tove on silloisen työmaan kuullut. Se on harvinaista ja ainutlaatuistakin, se inspiroi.
Pulkkis lupaa, että ooppera on elämänmyönteinen ja iloinen, kuten oli myös kohteensa – unohtamatta kuitenkaan oopperaan kuuluvaa dramatiikkaa.
Mieskuoron ja naiskuoron roolit
Idean isä Hakalan mukaan ooppera maksaa noin 200 000–300 000 euroa.
Rahoituksesta on kasassa jo suunnilleen 100 000 euroa erilaisten lahjoitusten ja yhteistyökumppaneiden kautta.
Ooppera on muun muassa saanut Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahaston kärkihankeapurahan 40 000 euroa.
Tove Teuvalla -oopperassa tulee olemaan 5–6 solistia sekä nais- ja mieskuoro.
Mieskuoro edustaa 12 hengen rakennuslautakuntaa, joka aikanaan ennakkoluuttomasti hyväksyi Elsi Borgin uuden kirkon arkkitehdiksi ja Tove Janssonin alttaritaulun maalaajaksi.
Naiskuoro taas edustaa alttaritaulun kymmentä neitsyttä.
Teos on kaksikielinen.
Ensimmäiset musiikkiharjoitukset on tarkoitus järjestää ensi vuoden keväänä. Näyttämöharjoituksiin siirrytään vasta lähellä ensi-iltaa.
Neljän esityksen vetonaula
Esityksiä järjestetään tällä tietoa neljä kahtena viikonloppuna. Teuvan kirkkoon mahtuu kerralla noin 700 ihmistä.
– Uskon, että Tove ja hänen aikansa Teuvalla kiinnostavat siinä määrin, että liput ovat kysyttyjä. Jos menekkiä riittää, niin lisäesityksiäkin voitaneen järjestää, Erkki Hakala pohtii.
Myös Korsholman musiikkijuhlan festivaalijohtaja Milla Virta luottaa, että Tove Teuvalla kiinnostaa. Viime vuosina ollaan puhuttu jopa Tove-buumista.
– On totta, että Tove kiinnostaa yhä valtavasti. Siihen ei voida kuitenkaan liikaa tukeutua, vaan on myös markkinoitava tarinaa ihmisille. Mutta kyllä tässä vahvasti sellainen olo on, että oopperasta tulee festivaaliemme vetonaula.
Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 8. joulukuuta kello 23 asti.
Aiheesta enemmän:
Tove Janssonin ainoasta alttaritaulusta löytyi harvinainen luonnos