Suomen Nato-jäsenyys on periaatteessa taputtelua vaille valmis.
Turkki taipui tiistai-iltana Madridissa sopuun Suomen ja Ruotsin kanssa, Nato kutsui keskiviikkona huippukokouksessaan Suomen ja Ruotsin jäsenikseen, ja Suomi ja Ruotsi hyväksytään lähipäivinä Naton tarkkailijajäseneksi.
Tämän jälkeen kaikkien 30 Nato-maan on ratifioitava Suomen jäsenyys parlamenteissaan.
Nuolaista ei vielä kannata. Huolta on herättänyt se, että Turkki tai joku muu Nato-maa alkaisi pullikoida Suomen jäsenyyttä vastaan.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan kovistelikin torstaina Naton Madridin huippukokouksen päätteeksi Suomea ja Ruotsia, että niiden tulisi toteuttaa maanantaina käydyissä neuvotteluissa tehdyt lupauksensa.
Jos ne eivät tee sitä, maiden Nato-jäsenyyttä ei anneta hänen mukaansa Turkin parlamentin ratifioitavaksi.
Erdogan vaatii Suomea ja Ruotsia muun muassa muuttamaan terrorismia koskevaa lainsäädäntöään mahdollisimman pian. Ruotsi on hänen mukaansa myös luvannut luovuttaa 73 terroristia Turkkiin. Vastaavia Suomea koskevia väitteitä Erdogan ei esittänyt.
Vielä perjantaina paluumatkallaan Madridista Erdogan toisti medialle vaatimuksensa ja väläytti Suomen ja Ruotsin kanssa tehdyn Nato-sopimuksen vesittämistä, mikäli ”Pohjoismaat eivät pidä lupauksiaan”, uutistoimisto Reuters kertoi.
Ulkopoliittisen instituutin Matti Pesu oletti, että Turkki mahdollisesti testaisi vielä Suomea ja Ruotsia, mutta Erdoganin uusin peliliike pääsi hieman yllättämään.
– Aika nopeasti isottelu taas Turkin osalta alkoi. Tietysti Eroganilla varmaan on halu lähteä sieltä (Madridista) voittajana ja osoittaa se kotiyleisölle ja Nato-maille. Kaiken ratkaisee se, miten ratifiointi menee.
Upi:n johtaja tutkija Matti Pesu.
Todennäköisesti Turkki jatkaa paineen pitämistä.
– Voi olla, että tulee lisää diplomaattisia haasteita ja joudutaan istumaan alas. Pitää varautua, että Turkin paine voi prosessia pidentää.
Pesun mukaan ratkaisevaa on se, että muiden maiden ratifiointiprosessit etenevät. Tämä puolestaan lisäisi painetta Turkin suunnalle.
– Itse ajattelen, että tässä diplomaattinen ratkaisu saadaan aikaiseksi, Pesu arvioi.
– Nähtäväksi jää, kuinka aggressiivisen strategian Turkki tässä lopulta ottaa ja tuleeko sieltä uusia palautusvaatimuksia. Testataan, mikä se Suomen ja Ruotsin reaktio on.
Oletettavasti varsinkin Yhdysvalloista tulisi kovaa painetta, jos Turkissa Suomen sekä Ruotsin jäsenyyksien ratifioinnin kanssa jarruteltaisiin. Pesun mukaan hävittäjäkaupat Yhdysvaltain kanssa saattavat vaikuttaa prosessin etenemiseen, jos F16-kauppa etenee Turkille suotuisaan tapaan.
– Turkillakin on intressi saada se (kauppa) maaliin, ja voi olla, että Turkin suhtautuminen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessiin vaikuttaa siihen, miten F16-kauppa Washingtonissa etenee.
”Itse ajattelen, että tässä diplomaattinen ratkaisu saadaan aikaiseksi.
Turkki pitkitti Suomen ja Ruotsin Nato-prosessia jo alkumetreillä kuutisen viikkoa. Suomi ja Ruotsi jättivät Nato-hakemuksensa toukokuun 18. päivä, mutta hakemus ei edennyt lainkaan Turkin vastustuksen vuoksi.
Suomi, Ruotsi ja Turkki allekirjoittivat tiistaina Madridissa kolmikantayhteisymmärrysasiakirjan liittyen terrorismin vastaiseen yhteistyöhön, ja Suomi kutsuttiin keskiviikkona Naton jäseneksi.
Turkin kanssa allekirjoitettu asiakirja oli osittain ympäripyöreä ja jätti tulkinnanvaraa sekä Turkille että Suomelle ja Ruotsille. Pesun mukaan sopimus oli askel eteenpäin, nyt luvassa on tulkintakamppailua.
– Suomen ja Ruotsin kannattaa pitää pää kylmänä. Tämä varmaan on asia, josta ollaan jatkuvasti yhteydessä tuonne isoihin Nato-maihin.
– Kyllä tässä vähän jännityksessä joutuu elämään. Ei näytä siltä, että Turkki ihan ensimmäisenä ratifioi.
Ennen Erdoganin torstai-iltaista puhetta Pesu arvioi, että Turkin testauksilla ei olisi välttämättä suurta painoarvoa, jos vain ratifiointi etenisi. Nyt Erdogan otti kuitenkin oitis ratifioinnin pöydälle pelinappulaksi.
– Se oli selvä kiristyselementti. Kyllä he ottivat aggressiivisemman strategian tähän, kuin mitä alunperin arvioin.
Muillakin Nato-mailla roolinsa
Suomen Nato-jäsenyydelle voi tulla mutkia matkaan muissakin maissa, mutta mahdollisuus tähän on aika pieni.
– Kaikkia riskejä ei pysty eliminoimaan. Ratifiointi pitää tehdä 30 maassa, kaikki ovat suvereeneja valtioita, joilla voi olla sisäpoliittista turbulenssia. Jotain voi tulla, Pesu sanoo.
– Mutta kyllä tässä hyvät lähtökohdat on. Kutsu Suomelle ja Ruotsille jäseneksi annettiin nyt korkeimmalla mahdollisella päätöksentekotasolla. Eli hallitusten ja valtioiden päämiehet tekivät päätöksen. Tämä vahvistaa Suomen ja Ruotsin asemaa.
Pesun mukaan riskit voivat liittyä siis maiden sisäpoliittisiin kriiseihin.
– Ei meillä ole merkkejä uudesta venkoilusta. Kynnys Turkki-temppujen tekemiseen tässä vaiheessa on aika korkealla.
– Jos on epävakaa sisäpoliittinen tilanne, on riski hallituksen kaatumisesta tai uusista vaaleista. Tämä voi tapahtua melkein missä maassa tahansa. Tämä voi sotkea aikataulua.
– Ei ehkä missään maassa näkemys Suomen jäsenyydestä fundamentaalisesti muutu, vaan Suomen ja Ruotsin jäsenyys agendalla tippuisi tärkeysjärjestyksessä alas, Pesu arveli.
Pesu ottaa esimerkiksi Italian, jossa talouskehitys voi johtaa maan sisäisiin ongelmiin.
– Tulee mieleen Italian tilanne. Miten korkokehityksen valossa talous kestää ja mitä se tarkoittaa? Tämä on spekulaatiota, Pesu muistutti.
Nato on toivonut, että Suomen ja Ruotsin jäsenyydet ratifioitaisiin mahdollisimman nopeasti.
– Tietyillä jäsenmailla, esimerkiksi Yhdysvalloilla, on selkeä intressi viedä asia nopeasti maaliin. Senaatti varmaan ratifioi ennen elokuuta.
– Suomen naapurimaissa toimitaan nopeasti. En yksityiskohtaisesti tunne 30 maan parlamentarismia. Joissain maissa kestää kauemmin, ja proseduurien mukaan se ottaa tietyn määrän aikaa ja sille ei mitään voi, Pesu sanoi.
Todennäköisesti osa maista ratifioi parlamenteissaan Suomen ja Ruotsin jäsenyydet päivässä, kun Suomi on ensin hyväksytty Naton tarkkailijajäseneksi.
– Varmaan Baltian maat, Pohjoismaat, Kanada ratifoivat ensin. Pieni kilpailun elementti siinä ehkä saattaa olla, Pesu totesi.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei Madridin huippukokouksessa vielä tuuletellut Suomen Nato-jäsenyyttä.
Kaikki ei kuitenkaan ole vielä menetetty ja optimismiinkin on syytä. Suomi on mitä todennäköisemmin Naton jäsen loppuvuodesta tai ensi vuoden alussa, jos Turkin kanssa ei jouduta liian kauaa vääntämään.
– Iso kuva on, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden mahdollisuudet näyttävät historiallisen hyviltä. Jos halutaan miettiä, mikä voi mennä pieleen, voidaan miettiä aikataulua hidastavia tekijöitä.
– On mahdollisuus, että Nato-jäsenyys olisi mahdollista vuoden lopulla tai ensi vuoden alussa. Se tarkoittaisi alle vuoden jäsenyysprosessia, koska virallisesti ilmaisimme oman tahtomme toukokuussa. Onhan se todella, todella nopea, Pesu tiivisti.