Äänestysaktiivisuus saattoi ratkaista Haaviston kohtalon, uskovat tutkijat.
Erikoistutkija Kimmo Elo eduskuntatutkimuksen keskuksesta sanoo, että presidenttikisasta tuli tiukempi kuin ennen vaaleja julkaistut gallupit näyttivät.
– Kyllä tästä kisa saatiin aikaiseksi.
Kun äänistä oli laskettu 100 prosenttia, oli kokoomuksen ehdokkaan Alexander Stubbin ääniosuus 51,6 prosenttia. Valitsijayhdistyksen ehdokas, vihreiden tukema Pekka Haavisto taas sai 48,4 prosentin ääniosuuden.
– Jos tutkijan näkökulmasta katsoo, niin kyllä tämä osaltaan vahvistaa sitä, että yhteiskunta on siirtynyt arvoissaan enemmän oikealle, Elo sanoi.
Vaalikampanjointi yleisesti käytiin hyvin vahvasti Naton ja Venäjän aloittaman hyökkäyssodan kontekstissa, Elo sanoi.
– Stubb kyllä puhui tutkijan korvaan ehkä enemmän sellaista kieltä, jota tällä hetkellä äänestäjät tuntuvat odottavan. Eli aika määrätietoista turvallisuuspolitiikkaa ja sotilaallisen turvallisuuden kieltä. Haavisto puhui toki myös siitä, mutta myös laajemmin, hän sanoi.
”
Jos tutkijan näkökulmasta katsoo, niin kyllä tämä osaltaan vahvistaa sitä, että yhteiskunta on siirtynyt arvoissaan enemmän oikealle.
Helsingin yliopiston yliopistotutkija Jenni Karimäki sanoo myös, että vaalin tuloksen voi ajatella heijastavan oikeisto–vasemmisto-jakoa, vaikka talouspoliittisista kysymyksistä ei keskusteltu vaaleissa suoraan.
Vaikka kyseessä on henkilövaali ja ehdokkaat olivat melko samanlaisia monissa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä, eronteko ehdokkaiden välillä saattoi tapahtua oman poliittisen viiteryhmän kautta, hän sanoo.
– Kun tämä muodostui jälleen kerran keskustaoikeiston ja keskustavasemmiston väliseksi kamppailuksi, mitä se on suoran kansanvaalin toisella kierroksella ollut, tässä ehkä näkyy yleisen äänestäjäkunnan asettuminen enemmän Stubbin puolelle.
Viimeisissä vaalikeskusteluissa ei kuitenkaan noussut esille mitään erityistä isoa teemaa, joka olisi selkeästi kääntänyt äänestäjiä jommankumman ehdokkaan taakse, arvioi Elo.
– Toki esimerkiksi ydinaseista käyty keskustelu on voinut vaikuttaa sellaisiin äänestäjiin, jotka tätä kysymystä painottavat, hän sanoi.
Elon mukaan vaalikampanjointi pysyi varsin sivistyneenä loppuun asti.
– Se oli erittäin hienoa, mutta tarkoitti myös sitä, ettei kauhean suuria riskejä haluttu ottaa. Ei lähdetty esimerkiksi hakemaan nimenomaan Olli Rehnin (valitsijayhdistys ja kesk.) tai Jussi Halla-ahon (ps.) ääniä, vaikka heidän äänestäjänsä olivat kuitenkin kuninkaantekijän roolissa.
Kotimaan äänestysprosentti oli 70,7, eli se jäi ensimmäisen kierroksen alle, kuten ennakoitiin.
– Äänestysprosentin jäämisellä noinkin alas on varmasti tässä kohtaa oma merkityksensä. Tarkemmissa analyyseissa selviää lisää, mutta ilmeisesti perussuomalaisten ja Rehnin äänestäjiä on jäänyt paljon kotiin. Erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen paikkakunnilla äänestysprosentti näyttää laskeneen aika paljon, Elo sanoo.
Elon mukaan näyttääkin siltä, että perussuomalaisten ääniuurnille lähteneet henkilöt ovat ryhmittyneet enemmän Stubbin taakse.
Karimäki arvioi myös, että Haaviston kannalta iso merkitys oli sillä, mihin äänestysaktiivisuus asettui.