Työministeri Satonen: Suomi ei voi enää mitoittaa menojaan Nokian loiston päivien mukaisesti

Työministeri Arto Satosen (kok) mukaan Suomi ei voi enää mitoittaa julkisia menojaan Nokian loiston päivien mukaisesti, kun Suomen kilpailukyky on pudonnut rajusti vuosituhannen alusta. Suomen työmarkkinamalli kaipaa Satosen mukaan kipeästi uudistamista, sillä menneiden vuosikymmenien suljetun talouden aikana luotu malli ei enää vastaa tämän päivän avoimen talouden vaatimuksiin.

Satonen esitteli näkemyksiään eduskunnassa tiistaina, kun eduskunnan täysistunto käsitteli SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton tekemää välikysymystä työmarkkinoiden tulehtuneesta tilanteesta. Välikysymyksen tehneiden puolueiden mukaan pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus on irtautunut Suomessa pitkään toimineesta sopimisen kulttuurista, mikä on ajanut työmarkkinat kaaokseen.

Satonen korosti avauspuheenvuorossaan Suomen tarvetta työmarkkinoiden uudistuksiin maan kilpailukyvyn parantamiseksi.

– Emme ole kyenneet uudistamaan taloutta avoimen talouden aikana. Työllisyysasteemme on Pohjoismaiden alhaisin ja julkinen velka tuplasti korkeampi kuin työmarkkinoita vuosikymmeniä sitten uudistaneilla Ruotsilla ja Tanskalla, Satonen sanoi.

Satonen korosti puheenvuorossaan, että lainsäädäntövalta kuuluu Suomessa eduskunnalle. Työmarkkinoita uudistavat lait eivät Satosen mukaan poikkea muista lakiuudistuksista.

– Vasemmisto-oppositio lähtee kuitenkin siitä, että hallituksen pitäisi neuvotella etujärjestöjen kanssa lakiesitysten keskeisestä sisällöstä sekä ylipäätään siitä, voidaanko lakiesityksiä edes tuoda tänne eduskuntaan. Samalla logiikalla hallituksen pitäisi neuvotella Veronmaksajien keskusliiton kanssa veropolitiikasta, Satonen rinnasti.

Satosen mukaan pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus toimi ”korporaatioiden etäispäätteenä” eli palkansaajajärjestöjen työkaluna.

– Jos halutaan turvata huomisen hyvinvointiyhteiskunta, uudistuksia on kyettävä tekemään, Satonen summasi.

– Hallituksen vastaus vasemmisto-oppositiolle on selkeä: Sen sijaan, että toimitte poliittisia lakkoja järjestävän etujärjestön etäispäätteenä, tuokaa vaihtoehtoisia ratkaisuja, joilla ratkaistaan Suomen rakenteellisia ongelmia. Olemme aina valmiita yhteistyöhön, kun ratkaistaan ongelmia niiden kieltämisen sijasta.

”Sopiminen on Suomen supervoima”

Sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtman vetosi omassa avauspuheenvuorossaan hallitukseen, että se käynnistäisi aidot neuvottelut työmarkkinoiden kriisin ratkaisemiseksi ja vastakkainasettelun kierteen katkaisemiseksi.

– Luottamuksen, neuvottelun ja sopimisen avulla Suomessa on ratkaistu vaikeatkin asiat vuosikymmenien ajan, aina talvisodasta tähän päivään. Tammikuun kihlauksesta saakka sopimisen malli on osoittanut toimivuutensa kerta toisensa jälkeen. Tätäkin vaikeammista tilanteista on selvitty, kun on ollut luottamusta ja tahtoa löytää yhdessä ratkaisuja, Lindtman sanoi viitaten työnantaja- ja työntekijäpuolen yhteistyösopimukseen tammikuussa 1940.

– Sopiminen on Suomen supervoima. Miksi hylkäisimme sen nyt, kun tilanne on näin vakava? Lindtman kysyi.

Lindtman viittasi puheenvuorossaan kyselytulokseen, jonka mukaan lähes neljä viidestä suomalaisesta katsoo, että hallituksen pitäisi päättää työelämää ja sosiaaliturvaa koskevista uudistuksista yhdessä palkansaajaliikkeen ja työnantajapuolen kanssa.

– Suurin osa suomalaisista ajattelee niin, että vastakkainasettelu saa riittää. Nyt on aika sopia, ei sotia. Vielä kerran, esitän vakavan vetoomuksen, ryhtykää kokoamaan kansaa yhteen. Aloittakaa se omista ministereistänne, että he kunnioittaisivat suomalaisia hyvinvoinnin pitkäaikaisia rakentajia, eivätkä nimittäisi palkansaajia edustavia järjestöjä mafiaksi, rikollisjärjestöksi, jonka keinovalikoimaan kuuluu muun muassa ihmisten murhaaminen, Lindtman sanoi.

Lindtman esitteli puheenvuorossaan kuuden kohdan vaihtoehdon, jolla hallitus voisi lähteä avaamaan työmarkkinoiden umpisolmua. Lindtman patisti hallitusta muun muassa luopumaan ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuudesta ja henkilökohtaisista lakkosakoista. Samoin Lindtman vaati hallitusta luopumaan niin sanotusta vientivetoisesta palkkamallista, joka hänen mukaansa ajaisi naisvaltaiset alat palkkakuoppaan.

Lauri Lyly esitti Sdp:n ryhmäpuheenvuorossa hallitukselle epäluottamuslausetta, jota vihreiden ja vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorojen esittäjät asettuivat kannattamaan.

– Vuosikymmenten kokemuksella eri neuvottelupöydissä istuneena voin sanoa, että valmiiksi kirjoitettu lopputulos ei anna tilaa sisältömuutoksiin ja aitoihin neuvotteluihin. Mahdollisuus vaikuttaa on olematon tällaisessa neuvotteluasetelmassa. Nyt on tärkeintä saada aidot neuvottelut liikkeelle, SAK:n puheenjohtajana vuosina 2009–16 toiminut Lyly sanoi.

Orpo kiisti kaaoksen

Pääministeri Orpo kiisti puheenvuorossaan, että Suomen työmarkkinat olisivat välikysymyksessä väitetyssä kaaoksessa.

– Suomi ei ole, Suomen työmarkkinat eivät ole kaaoksessa. Meillä ei ole yhtään työehtosopimusta tällä hetkellä auki ja neuvottelupöydällä. Kaaoksen ovat aiheuttaneet ne, jotka ovat tällä hetkellä lähteneet lakkojen tielle eivätkä ole mukana siinä neuvotteluprosessissa, jonka hallitus on määritellyt, jossa jokaisesta näistä uudistuksesta voi neuvotella ja neuvotellaan kolmikantaisesti, Orpo sanoi.

Keskusta ei lähtenyt kolmen muun oppositiopuolueen välikysymykseen, ja keskustan edustajat piikittelivätkin puheenvuoroissaan sekä hallituksen että välikysymyspuolueiden suuntaan.

– Suomi ei mene nyt eteenpäin. Tässä risteyksessä nimittäin suma seisoo ja junttura sen kuin vain pahenee. Oikealla on hallituksen tiejyrä, joka ei liikahda mihinkään, ja vasemmalla tien tukkii Hakaniemen soppatykki, johon demarit ovat uponneet päätä myöten, Tuomas Kettunen (kesk) sanoi keskustan ryhmäpuheenvuorossa.

– Kokoomus ja vuorineuvokset jyräävät seurauksista välittämättä yksipuolisia heikennyksiä työelämään ja yrittävät siinä sivussa kukistaa ammattiyhdistysliikkeen. Sdp ja Hakaniemi pitävät seurauksista välittämättä asemistaan kiinni. Kun vanha valta taistelee, kansa ja isänmaa kärsivät, Kettunen jatkoi.

Kettunen varoitti myös työmarkkinakiistelyn kansainvälisestä ulottuvuudesta.

– Mitä enemmän eripuraa Suomessa on, sitä alttiimpia olemme ulkoapäin tuleville ilkeyksille ja vaikuttamiselle. Veli venäläinen taputtaa tätä konkeloa seuratessaan, Kettunen summasi.

Myös Kettunen esitti hallitukselle puheenvuorossaan epäluottamuslausetta, koska hallitus ei hänen mukaansa ole osoittanut merkkejä sopimis- ja yhteistyökyvystä.

Eduskunta äänestää epäluottamuslauseista täysistunnossaan keskiviikkona.