Työntekijät luulivat saaneensa tavallisen sähköpostin pomoltaan – kyseessä olikin huijaus, jota on äärimmäisen vaikea tunnistaa
Toimitusjohtajahuijauksissa viestit lähetetään alaisille, ja paine toimia huijausviestin ohjeiden mukaan voi olla kova. Poliisi kannustaa uhriksi joutuneita tekemään rikosilmoituksen.
Itä-Suomen yliopiston työntekijät saivat aidolta vaikuttaneita huijausviestejä, jotka oli lähetetty professorin nimissä. Huijaussähköpostin ovat saaneet ainakin professorin vetämän tutkimusryhmän jäsenet.
Hyvällä englannilla kirjoitetuissa viesteissä professori kertoo tarvitsevansa nopeasti apua. Myöhemmissä viesteissä professori kertoo olevansa kiireinen ja pyytää vastaanottajaa ostamaan lahjakortin. Ylen tietojen mukaan ainakin yksi sähköpostin vastaanottajista menetti huijauksessa 600 euroa.
Huijauksesta on ilmoitettu yliopiston digipalveluille, joka varoittaa asiasta sisäisessä viestissään. Sen mukaan digipalvelut on saanut useita ilmoituksia Gmail-osoitteesta tulleista huijausviesteistä, jotka näyttävät tulevan laitoksen johtajalta. Titteli on kuitenkin ollut virheellinen ainakin professorin nimissä lähetettyjen viestien kohdalla, sillä hän ei ole laitoksen johtaja.
Yle on nähnyt digipalveluiden varoitusviestin ja professorin nimissä lähetetyn huijausviestin.
Itä-Suomen yliopiston tietoturvapäällikkö Tuomas Sällinen ei kommentoi tapausta.
Tekoäly auttaa rikollisia
Itä-Suomen poliisin rikoskomisario Juha Korhosella ei ole tietoa juuri tästä tapauksesta. Hänen mukaansa tekotavaltaan kyse on toimitusjohtajapetoksesta.
– Siinä viesti vaikuttaa tulevan esimieheltä alaiselle. Alaista pyydetään esimerkiksi maksamaan kiireellisesti jokin lasku. Kun kyse on esimies-alaissuhteesta, paine toimia viestin ohjeiden mukaisesti on kovempi.
Huijauksia on nykyään entistä vaikeampi tunnistaa, koska sähköpostiosoite voi näyttää oikealta ja kieli on virheetöntä.
– Jo aiemmin englannin kieltä taitamattomat huijarit saivat Googlen avulla tehtyä hyviä käännöksiä. Nyt tekoäly kirjoittaa vielä paremmin, Korhonen sanoo.
Yliopiston huijausviestien tapauksessa kyse ei välttämättä ole tekoälyn kirjoittamasta tekstistä.
Uhri voi saada rahaa takaisin
Korhosen mukaan aina kannattaa varmistaa muita viestintävälineitä käyttämällä, että kyse on aidosta viestistä.
– Jos huijaukselta haiskahtava viesti on tullut sähköpostitse, niin kannattaa esimerkiksi soittaa ennen kuin toimii viestin mukaan. Myöskään mitään viestin linkkejä ei kannata avata ennen kuin on varmistunut viestin aitoudesta.
Korhosen mukaan rikoksen uhrin kannattaa aina tehdä ilmoitus poliisille.
– Vaikka tutkinta voi kestää hyvinkin kauan, on mahdollista, että rikolliset jäljitetään ja rikoshyötyä saadaan takaisin. Yksittäisten ilmoitusten avulla voidaan saada tietoa myös isommista rikoskokonaisuuksista.
Korhosen mukaan on normaalia, että petetyksi tullut tuntee häpeää. Sen ei kuitenkaan pitäisi estää rikosilmoituksen tekoa.
– Kuka tahansa meistä voi joutua huijatuksi, vaikka kuinka hyvin yrittäisimme suojautua.