Aiheutettiinko vauriot kaasu­putkeen isolla ankkurilla? Hybridi­keskus on nostanut saman tyyppisen skenaarion esiin

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok) arvioi Ylen A-studiossa tiistaina, että Balticconnector-putken vauriot on voitu aiheuttaa isolla ankkurilla, jota on lanattu tahallaan jättimäisen laivan perässä.

Myös Euroopan hybridi­uhkien torjunnan osaamis­keskuksen asiantuntija Jukka Savolainen on pitänyt skenaariota tämän hetken tiedon valossa kaikista toden­näköisimpänä.

Hybridiuhkien torjunnan osaamis­keskus nosti neljä vuotta sitten raportissaan esiin meriuhka­skenaarion, jossa kaasuputki rikotaan laivan ankkurilla.

Esimerkissä vahingon aiheuttaa kauppa-alus.

Asetelma muistuttaa läheisesti Nord Stream -putkien räjäytystä ja sitä kysymystä, olisiko Ruotsin tai Tanskan pitänyt suojata putkia ja ovatko ne korvausvelvollisia putkivahingoista.

Skenaariossa iso alus ankkuroituu teknisen ongelman takia myrskyisellä säällä EU-maan talousvyöhykkeelle, mutta ankkuri ei pysy kunnolla kiinni ja alus lähtee liikkumaan, eli ankkuri luistaa meren pohjassa.

Kun liikehdintä päättyy, alus on vedenalaisen kaasuputken päällä, joka kuuluu kuvitteelliselle yritykselle, jonka enemmistöomistus on Cronen-valtion (Venäjä) hallussa.

Kaasuputki kärsii vaurioita. Muutamien tuntien kuluttua tekninen ongelma on saatu korjattua, ankkuri nostetaan ylös ja alus lähtee liikkeelle.

Kaksi päivää myöhemmin Cronen (Venäjä) lähestyy EU-maata ja vaatii EU-maata korvaamaan kaasuputkelle aiheutuneet vauriot.

Esimerkissä Cronen ei voi edellyttää rannikkovaltioilta korvauksia, koska velvollisuutta huolehtia kaasuputken turvallisuudesta talousvyöhykkeellä ei löydy kansainvälisen lainsäädännön piiristä.

– Peruskysymys oli, että jos tällainen vahinko sattuu, voisiko esimerkiksi Venäjä ruveta syyttämään rannikkovaltioita siitä, että nyt on putki katkennut ja te ette vahtineet sitä. Tulos oli se, että rannikkovaltioilla ei ole mitään vastuuta eikä valtaa vahtia niiden laivojen toimintaa siellä, Savolainen sanoo IS:lle.

Ankkurin mahdollisuudesta kysyttiin Krp:n tiedotustilaisuudessa keskiviikkona. Krp:n rikosylikomisario Risto Lohi kertoi, että tässä vaiheessa ankkuriasiaa ei ole tutkinnan näkökulmasta täysin poissuljettu.

– Mutta aiemmissa tiedotustilaisuudessa on tuotu esille, että se ei välttämättä vaikuttaisi ankkurin jäljeltä, mutta mekaaninen voima, Lohi sanoi.

NATON pääsihteerin Jens Stoltenbergin mukaan Nato vastaa yhtenäisesti ja päättäväisesti, jos selviää, että Suomen ja Viron välillä olevaa Balticconnector -kaasuputkea vastaan on hyökätty.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen kommentoi IS:lle, että Naton olisi jo uskottavuus­syistä reagoitava, jos sabotaasi pystytään todentamaan.

Savolaisen mukaan seuraamus voisi olla ensisijaisesti taloudellinen, jos löytyisi laiva ja laivayhtiö, joka olisi rikkonut ankkurillaan kaasuputken.

– Tulee vahingonkorvaus­vastuu. Valtiot eivät välttämättä liittyisi mitenkään asiaan.

Savolaisen mukaan tilanne muuttuu, jos sabotaasin tekijällä on tiukka kytkös Venäjän valtioon.

– Mentäisiin EU:n, Naton ja YK:n IMO:n (YK:n järjestö, joka käsittelee merenkulkukysymyksiä) keskusteluihin. Suomi on tehnyt todella reippaasti, kun se on nostanut asian pöydälle, Savolainen näkee.