Työviikko lyhyemmäksi samalla palkalla: yrittäjäkaksikko keksi saunassa kuinka vähentää työntekijöiden taakkaa
Viime vuonna ajoneuvoelektroniikan korjaamiseen erikoistunut Sercap päätti kokeilla heille uudenlaista työaikajärjestelyä. Keminmaassa ja Kalajoella toimivassa yrityksessä siirryttiin tekemään nelipäiväistä työviikkoa.
Parittomina viikkoina yrityksen työntekijät ovat vapaalla maanantaisin ja parillisina viikkoina perjantaisin.
– Yhtiökumppanin kanssa saunan lauteilla mietittiin, että miten kaikkien työtaakkaa voisi vähentää. Tämä on kuitenkin henkisesti raskasta työtä ja se omakin jaksaminen oli aina vähän niin ja näin, kertoo yrittäjä Jan-Markus Lehtonen.
Yrittäjäkaksikon lisäksi yrityksessä työskentelee seitsemän työntekijää.
– Teemme 7,5 tunnin työpäiviä, mutta olemme silti saaneet tehtyä samat työt neljässä päivässä kuin aikaisemmin viidessä. Päivät ovat toki kiireisempiä, mutta väki jaksaa silti paremmin, kertoo Lehtonen.
Vaikka työaika supistui, pysyi työntekijöiden palkka samana. Oppisopimuksella yrityksessä työskentelevälle Aleksi Piippolalle työaikamuutos tuli iloisena yllätyksenä.
– Nyt jaksaa keskittyä paremmin ja panostaa töihin ehkä enemmänkin kuin silloin, kun tehtiin viittä päivää. Myös vapaa-ajalla jaksaa tehdä enemmän kaikkea.
Lehtosen mukaan ratkaisu ei ole ainakaan heikentänyt yrityksen liikevaihtoa, ehkä jopa päinvastoin.
– Ajattelimme, että katsotaan muutama kuukausi, pysyykö firma pystyssä kun palkkoja ei laskettu. Nyt yritys menestyy jopa paremmin. Vuoden jälkeen liikevaihtomme oli pysynyt suunnilleen samana, mutta liiketulos parani hieman.
Muutkin yritykset innostuivat
Lehtonen on jakanut avoimesti hyviä kokemuksiaan myös muille yrittäjille.
– Aluksi moni epäili tätä, mutta nyt jo muutama paikallinen yrittäjä on siirtynyt nelipäiväiseen työviikkoon. Toki osa on pidentänyt työpäivien kestoa, sanoo Lehtonen.
Muun muassa Kemissä toimiva autokorjaamo AutoKoPa ja Keminmaassa toimiva rengasliike ja autokorjaamo Euromaster ovat lähteneet tekemään neljän päivän työviikkoa.
Euromasterissa on huomattu, että nelipäiväinen työviikko on houkutellut yritykseen myös uusia työntekijöitä.
– Aiemmin emme saaneet tarpeeksi edes työhakemuksia. Nelipäiväisen työviikon myötä tilanne kuitenkin muuttui ja nyt olemme saaneet työllistettyä jo kaksi uutta työntekijää, kertoo Euromasterin yrittäjä Jari Korpi.
Tutkija: ”on tärkeää, että työaikajärjestelyjä kokeillaan”
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Annina Ropponen on iloinen kuullessaan, että työajan lyhentämistä on kokeiltu Lapissa useammankin yrittäjän toimesta.
Ropposen mukaan työviikon lyhentäminen esimerkiksi viisipäiväisestä nelipäiväiseksi on käytännössä mahdollista vain pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.
– Siksi on tärkeää, että työaikajärjestelyjä kokeillaan yksittäisissä yrityksissä. Näin voidaan saada kokemuksia ja luoda kokonaiskuvaa sen vaikutuksista.
Ropponen on tutkinut työajan lyhentämistä ja muita joustavia työaikaratkaisuja. Hänen mukaansa koko yrityksen työajan lyhentämisellä on useita positiivisia vaikutuksia.
– Hyvä puolihan on, että työaikamuutos tehdään yhdessä ja silloin se koskettaa kaikkia. Lyhyempi työviikko voi vähentää kuormitusta, poissaoloja ja kohottaa tiimihenkeä.
Ropponen korostaa, että keskeistä on kuitenkin, kuinka palkka muodostuu työaikaa lyhentäessä.
– Se vaikuttaa sekä työnantajaan että työntekijöihin. Jos maksetaan viiden päivän palkka, vaikka tehtäisiin neljää työpäivää, niin sitten oletetaan tietenkin, että saadaan sitä tuotantotulosta.
Aina työajan lyhentäminen ei ole mahdollista, vaikka halua olisi
Ropposen mukaan työajoista puhuttaessa unohtuu usein, että aina työajan, ja esimerkiksi työviikon, lyhentäminen neljään päivään ei ole mahdollista.
– Riippuu myös siitä, onko kyseessä koko työyhteisö vai vain yksi tai muutama työntekijä, jotka haluaisivat tehdä lyhyempää työviikkoa. Joissain yrityksissä joitakin tehtäviä täytyy edelleen hoitaa myös viitenä työpäivänä viikossa.
Myös hyvän johtamisen merkitys korostuu kun yrityksessä mietitään työjärjestelyjä niin, että työ on mahdollista suorittaa lyhyemmässä ajassa.
– Tällöin esimerkiksi johtaminen ja erilaiset työhön liittyvät käytännöt tukevat sitä, että kaikki toimii lyhennetyssä työviikossa, sanoo Ropponen.
Jan-Markus Lehtonen kertoo, miksi työntekijöiden palkka pysyi samana ja miten kävi sairaslomien
Suomen järjestelmässä vielä parannettavaa
Ropponen johtaa parhaillaan myös hanketta, jossa selvitetään esimerkiksi kaupan alan työkuormitusta ja työaikoja.
Hänen mukaansa Suomessa työajat ovat varsin maltillisella tasolla, mutta parannettavaakin riittää.
– Kaikilla aloilla ei välttämättä ole samanlaisia edellytyksiä esimerkiksi työajan lyhentämiseen. Ehkä etenkin työpaikkatasolla voisi vielä laaja-alaisemmin tarkastella eri mahdollisuuksia, jotta työaikaratkaisuilla voitaisiin tukea työntekijöiden jaksamista ja hyvinvointia.