Uusi joukkoliikenteen muoto valtaa alaa Suomessa – kutsukyydit käyvät kunnille kalliiksi, mutta niiden toivotaan vähentävän yksinäisyyttä
Kutsukyyti eli personoitu joukkoliikenne vähentää kuntien mukaan eriarvoisuutta ja helpottaa heikoimmassa asemassa olevien liikkumista. Kunnat maksavat kutsuliikenteestä satoja tuhansia euroja.
Joukkoliikenne, joka noutaa kotoa ja vie halutun oven eteen. Kuulostaako utopialta?
Monessa keskisuuressa kaupungissa kutsukyyti on ollut arkea jo muutaman vuoden. Osassa kaupungeista siitä on jo luovuttu korkean hintalapun vuoksi.
Lahti otti Lempi-kutsuliikennepalvelunsa käyttöön kesällä 2021. Palvelu on käytössä arkisin 8–15 välisenä aikana, mikä rajaa käyttäjäkuntaan jonkin verran.
Palvelu ei ole saavuttanut toivottua suosiota, myöntää Lahden kaupungin joukkoliikennepäällikkö Rauno Särkkäaho.
– Vuosittain tehdään noin 20 000 matkaa. Siinä olisi vielä varaa kehittää palvelua.
Vuorot ajetaan minibusseilla, joissa on pyörätuoliramppi ja paikka pyörätuolille sekä usealle rollaattorille ja kauppakasseille. Käyttäjäkunta on valtaosin seniorikansalaisia.
– Kyseessä on kiireettömän kansalaisen liikkumismuoto. Aikataulu elää tilausten ja reittien mukaan, joten ihan minuuttiaikatauluun tämä ei sovi.
Hintalappu on korkea
Lempi-liikenne maksaa tänä vuonna Lahden kaupungille noin 310 000 euroa. Lipputulot kattavat vain 12 prosenttia kuluista, mutta palvelua perustellaan sosiaalisilla syillä, sillä ilman Lempi-kyytiä moni vanhus jäisi kokonaan kotiin.
– On alueita, joissa ei kannata ajaa koko ajan perinteisillä aikataululinjoilla, mutta pitäisi silti olla mahdollisuus päästä liikkeelle, muistuttaa joukkoliikennepäällikkö Rauno Särkkäaho.
Kutsuliikenne on kuitenkin tarkoitettu kaikille, ei esimerkiksi pelkästään ikäihmisille. Hintaa matkalle, joka parhaimmillaan vie ovelta ovelle oman toiveen mukaan, kertyy joukkoliikenteen taksan verran.
Riihimäellä kyytiin pääsee myös viikonloppuna
Riihimäki otti kutsukyytipalvelu R-kyydin käyttöön kesällä 2022. Vajaan 30 000 asukkaan kaupunki panostaa kutsukyytiinsä paljon.
Riihimäellä palvelu pelaa myös sunnuntaisin, ja arkisin se on käytössä kello 7–23. Vertailuksi noin 50 000 asukkaan Porvoossa kutsukyyti on käytössä arkisin vain 17–20.45 ja lauantaina huomattavasti lyhyemmän aikaa kuin Riihimäellä.
Porvoossa palvelua käytti viime vuonna ainakin kerran 111 henkilöä, Riihimäellä vastaava luku oli 1 557.
Kun R-kyyti aloitti, se takelteli pahoin. Nyt ongelmat on selätetty, kertoo liikennetekniikan asiantuntija Kimmo Männistö Riihimäen kaupungilta.
– Nyt sinne saa kyytejä melko nopeasti, myös saman päivän aikana. Toki ruuhkahuippuja on edelleen.
Riihimäen kohdalla kutsuliikenne on lisännyt liikkumismahdollisuuksia ruuhka-aikojen ulkopuolella.
– Meillä on ollut monta vuotta ongelmia, että joillakin alueilla ei ole liikkunut busseja klo 21 jälkeen, kun ei ole ollut kannattavaa liikennöidä.
Parhaimmillaan kutsuliikenne korvaa oman auton käytön
Sekä Lahti että Riihimäki näkevät kutsukyydin tulleen osaksi joukkoliikennettä. Syitä siihen, miksi eri kunnat ja kaupungit ovat ottaneet kutsuliikenteen käyttöön, on useita.
Yksi on se, että perinteiselle bussilinjalle ei ole hiljaisimpina aikoina tarpeeksi asiakkaita, ja liikennöitsijät ovat haluttomia ajamaan kannattamattomia linjoja. Kyseessä saattaa myös olla niin syrjäinen kolkka kaupungissa, että sinne eivät bussit kulje.
Kallistuneet polttoaineet ja ympäristönäkökulmat painavat nekin jonkin verran vaa’assa, sillä kunnat toivovat kutsuliikenteen korvaavan myös omaa autoilua.
Matkahuolto kysyi vuonna 2022 kutsuliikennettä käyttäneiltä asiakkailtaan, oliko uusi liikkumismuoto vaikuttanut oman auton käyttöön. Porvoon Kyläkyydin käyttäjistä 58 prosenttia kertoi korvanneensa kutsukyydillä oman auton. Riihimäellä osuus oli 18 prosenttia ja Uudessakaupungissa, Inkoossa ja Akaalla miltei kolmannes.