Vasemmistoliiton piirijohtajat odottavat puoluekokoukselta ”rapsakkaa” keskustelua Natosta – ”Kriittistä puhetta pitää myös sietää”

Vasemmistoliitto linjaa ensi viikonlopun puoluekokouksessa Porissa uusiksi kantansa Suomen Nato-jäsenyyteen.

Nykyisen tavoiteohjelman mukaan vasemmistoliitto vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Nyt se kuitenkin istuu hallituksessa, joka vie Suomea kovaa vauhtia kohti puolustusliittoa.

Ilta-Sanomat kysyi vasemmistoliiton piirijohtajilta, minkälaista keskustelua he odottavat Nato-jäsenyydestä tulevan viikonlopun puoluekokouksessa.

Vasemmistoliiton puoluevaltuustossa istuva Hämeen piirijohtaja Juha Hiltunen toivoo, ettei Nato-kysymys jakaisi puoluetta enää enempää.

– Puoluevaltuustossa keskustelu oli hyvin asiallista ja yhteistyöhakuista. Oma toive on, että se jatkuu samanlaisena myös puoluekokouksessa. Mutta pikkasen pelkään, että keskustelu ja äänensävy Porissa on tiukempaa, Hiltunen sanoo.

Kysymys Suomen Nato-jäsenyydestä on jakanut vasemmistoliittoa kuluneen kevään aikana poikkeuksellisen rajulla tavalla.

Eduskuntaryhmästä Naton puolesta äänesti yhdeksän ja vastaan kuusi kansanedustajaa. Kriittisyyttä Natoa kohtaan esiintyy paljon myös puolueen aktiivien piirissä.

Kyselyiden mukaan puolueen kannattajista ja äänestäjistä enemmistö on kuitenkin kevään aikana siirtynyt Nato-jäsenyyden kannalle.

Pohjois-Pohjanmaan piirijohtaja Olli Kohonen on Hiltusen kanssa samoilla linjoilla.

– Onhan siinä varmasti monenlaisia latauksia ilmassa. Meidän piirissämme keskustelu on ollut rapsakkaa, mutta asiallista. Se on tietenkin asia, josta meillä on ollut mielestäni ihan perustellusti ja ymmärrettävästi kahta erilaista näkökulmaa.

Puolueen puheenjohtaja Li Andersson totesi Ilta-Sanomien haastattelussa torstaina, että hän keskittyisi Nato-väittelyn sijaan ensi viikonlopun puoluekokouksessa siihen, mikä puoluetta Nato-kysymyksessä yhdistää.

Myös piirijohtajien toiveena on, että keskustelussa päästäisiin jo eteenpäin pohtimaan sitä, millainen Nato-maa Suomesta tulee, ja millaiseksi puolustusliiton rooli tulevaisuudessa muotoutuu.

Lue lisää: Nato närästää vasemmisto­liitossa – Li Andersson haluaisi puolueen siirtyvän jo eteen­päin

– Voivottelulla ja surkuttelulla siitä, jos olisi tehty erilaisia päätöksiä, ei ole mielestäni enää merkitystä. Nyt pitää suunnata katsetta tulevaan. Koska jo tapahtunutta ei voi enää muuttaa, sanoo Kainuun piirijohtaja Saara Karjalainen.

– Suomi on menossa Natoon ja se on fakta. Sille asialle ei voida mitään. Se, kannattaako vasemmistoliitto jäsenyyttä vai ei, on nyt toissijaista. Olisihan se myös hyvä, että puoluetta repivä keskustelu saataisiin pikku hiljaa päätökseen, Pohjanmaan piirijohtaja Antti Knuuttila sanoo.

Lapin piirijohtaja Juhani Hiltunen muistuttaa, että Nato-päätöksellä on laaja kansan tuki.

– Voisi sanoa, että kansa on puhunut. Jos Natoon joka tapauksessa mennään, niin olisi se hieman kummallista tässä vaiheessa vielä vaatia jotain toisenlaista toimintatapaa.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita asian sivuuttamista. Myös kriittisille kannoille tulisi kaikkien mukaan antaa tilaa.

– Heillä on siihen oikeus. Koko Nato on ollut monelle vasemmistoliittolaiselle niin suuri ideologinen kysymys, että olisi ihmeellistä, jos tuntojaan ei saisi purkaa. Kriittistä puhetta pitää myös sietää, Knuuttila sanoo.

Samaa mieltä on Varsinais-Suomen piirijohtaja Kaisa Vallavuori. Hänen mukaansa puolueeseen täytyy mahtua myös erilaisia ääniä ja mielipiteitä.

Savo-karjalan piirijohtaja Juha Pitkänen muistuttaa kuitenkin, että puoluekokouksella on pöydällään paljon muitakin tärkeitä aiheita.

– Nato on tärkeä keskustelunaihe, mutta meillä on tällä hetkellä pitkälti jo päätös tehty ja linjattu, niin keskusteluaikaa tarvitaan paljon muillekin asioille. Itse toivoisin, että keskustelu pysyy suhteellisen maltillisena ja toisia kunnioittavana.

Puoluekokoukselle tehdyssä uuden tavoiteohjelman pohjaesityksessä todetaan vasemmistoliiton pitävän tärkeänä sitä, että Nato keskittyy tulevaisuudessa alkuperäiseen ydintehtäväänsä, eli puhtaasti puolustusliittona toimimiseen.

Toinen puolueelle tärkeä seikka on se, ettei Suomeen Nato-maanakaan sijoitettaisi ydinaseita, pysyviä Naton sotilastukikohtia tai pysyviä Naton joukkoja.

– Suhteessa ihmisoikeuksiin tai ydinaseisiin meillä on yhteisesti jaettu näkemys. Siinä ei ole vaikea konsensusta löytää, sanoo Kaakkois-Suomen piirijohtaja Heidi Vättö.

Pohjois-Pohjanmaan piirijohtajan Olli Kohosen mielestä Suomen pitäisi Natossakin pitää esillä pitkän linjan teemojaan.

– Ottaa huomioon se, että maailmasta tulisi tehdä ydinaseeton, rakentaa rauhaa Naton sisälläkin ja muutenkin toimia vastuuntuntoisena ihmisoikeuksia valvovana toimijana.