Vasemmiston Sarkkinen: Erilaiset mielipiteet Natosta eivät puolueessa itsessään ole ongelma – ”Tästä kysymyksestä voi olla eri mieltä”
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen toivoo, että puoluekokouksessa ei lähdetä jyräämään pienellä enemmistöllä läpi repiviä kantoja.
Sosiaali- ja terveysministeri, vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen toivoo malttia puolueen sisäiseen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen keskusteluun. Sarkkisen katse on erityisesti viikon päästä Porissa järjestettävässä puoluekokouksessa.
– Toivon, että kannanotot ja linjaukset olisivat sellaisia, että kaikki voivat niiden kanssa elää. Olisi todella ei-toivottava tilanne, jos pienellä enemmistöllä otettaisiin kanta, jonka kanssa aika iso porukasta ei voisi elää.
Sarkkinen kohdistaa sanansa niin Suomen jäsenyyttä sotilasliitto Natossa kannattaville että sitä vastustaville. Pienellä enemmistöllä läpi runnottu kanta vaikeuttaisi puolueen tekemistä.
– En näe, että se olisi millään lailla viisasta puolueemme ulko- ja turvallisuuspolitiikan tekemisen kannalta. Mutta se olisi myös aika ikävää yhteishengen ja puolueen sisäisen keskustelukulttuurin kannalta.
– Toivon, että myös ulko- ja turvallisuuspoliittisissa linjauksissa haettaisiin yhteisiä nimittäjiä, koska niitä meillä paljon on.
Äänestää saa
Vasemmistoliitto käynnisti ulko- ja turvallisuuspoliittisten kantojen uudelleen tarkastelun keväällä. Kyse on suuremmasta pohdinnasta kuin puolueen suhteesta Nato-jäsenyyteen, mutta Nato-suhde on ymmärrettävästi noussut suureen rooliin jäsenten keskusteluissa. Sarkkisen mukaan erilaiset mielipiteet Natosta eivät itsessään ole ongelma.
– Ellemme tee siitä ongelmaa. Toivon, että siitä ei puoluekokouksessa tehdä ongelmaa, vaan sallitaan se, että meillä on perustellusti erilaisia näkemyksiä. Tästä kysymyksestä voi olla eri mieltä, mutta siitä huolimatta haluamme kuulua samaan porukkaan.
Vasemmistoliiton puoluevaltuusto ja eduskuntaryhmä päätti yhteiskokouksessaan, että puolue ei lähde hallituksesta Suomen Nato-jäsenyyden vuoksi. Puheenjohtaja Li Andersson perusteli, että hallituksesta kannattaa lähteä vain sellaisessa kysymyksessä, josta valtaosa jäsenistä on samaa mieltä. Naton kohdalla näin ei ole, vaan jäsenten mielipiteet jakaantuvat.
– Toivon, että puoluekokouksessa otettavat kannat keskittyisivät asioihin, joista olemme samaa mieltä. Eikä siihen, että kyllä vai ei Natolle, Sarkkinen sanoo.
– Äänestää saa, sitä en ole sanomassa. Mutta ei lähdettäisi jyräämään tällaisessa asiassa, joka jakaa näin vahvasti.
Laajempaa keskustelua
Puoluekokouksessa Sarkkinen toivoo keskustelua etenkin siitä, millaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Suomi tulevaisuudessa tekee. Siihen kuuluu olennaisena osana myös, mitä Suomi tulee Nato-maana sotilasliitossa tekemään.
– Ja ylipäätään, mikä on Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen iso linja. Meidän pitäisi miettiä, mihin haluamme puolueen vaikuttaa.
Hän muistuttaa, että Nato-jäsenyys ei sido Suomen ulkopolitiikkaa yhteen tiettyyn linjaan. Naton jäsenmailla on hyvin erilaisia painotuksia.
– Suomi kehittää omaa linjaansa ja pitää kiinni periaatteistaan. Nato ei ole ulkopoliittinen liitto.
– Että emme rajoita itse itseämme. Se on pelkona, että me Suomessa lähdemme rajoittamaan omaa ulkopoliittista liikkumatilaamme itsesensuurin tai mielistelyn nimissä.
KU haastatteli Sarkkista ennen kuin useampi poliitikko, kuten kokoomuksen Petteri Orpo ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho, oli kommentoinut, että Suomi voisi luopua joistakin Turkille asetetuista aserajoituksista.
Sarkkinen nostaa myös esiin, että puoluekokouksessa on käsittelyssä paljon muitakin asioita kuten puolueen periaateohjelma. Alle vuoden päässä odottavat jo seuraavat eduskuntavaalit.
– Meidän pitää pystyä keskustelemaan linjaamaan muistakin asioista.