Virheettömästä Milla-Sofiasta tuli Tiktok-tähti – tilin takaa paljastuu 44-vuotias mies Vantaalta
Milla-Sofia esittäytyy kuvapalvelu Instagramissa virtuaaliseksi 24-vuotiaaksi naiseksi, joka asuu Helsingissä.
Hän kertoo olevansa tekoälyllä luotu.
Seuraajia hänellä on Instagramissa noin 60 000, Tiktokissa jo yli satatuhatta.
Ensimmäiset kuvat Milla-Sofiasta ilmestyivät someen viime vuoden lopulla. Heinäkuussa hänellä oli jo niin paljon seuraajia, että esimerkiksi Ilta-Sanomat ja brittiläinen Daily Mail uutisoivat hänestä.
Elokuussa Milla-Sofia aloitti työnsä vantaalaisyrityksen mainoskasvona. Hän poseeraa verkkokaupassa myytävien puhelimien suojakuorten kanssa.
Jouni Turpeinen, 44, kertoo luoneensa Milla-Sofian käytännön tarpeesta. Turpeinen on puhelintarvikkeita myyvän verkkokauppa Tyyliluurin toimitusjohtaja.
– Olemme kohtalaisen pieni yritys. Emme ole aikaisemmin voineet juurikaan käyttää malleja tuotekuvissa ja markkinoinnissa korkeiden kustannusten vuoksi, Turpeinen kertoo.
Tekoälyllä luodut kuvat ovat kehittyneet lyhyessä ajassa suurin harppauksin. Niitä on pian mahdoton erottaa aidoista valokuvista, ja niiden käyttö kasvaa vauhdilla.
Esimerkiksi farkuistaan tunnettu Levi Strauss -yhtiö on kertonut suunnitelmistaan käyttää tekoälyllä luotuja malleja verkkokauppansa tuotekuvissa. LUTin professori Paavo Ritala toteaa Ylelle, että yritysten näkökulmasta tekoäly tuo tehokkuutta markkinointiin.
Kuviin liittyy kuitenkin vielä paljon avoimia eettisiä kysymyksiä.
Tekoälyllä luotuihin kuviin on ehdotettu jopa varoitustekstiä
Tekoälyllä tehtyjen kuvien vaikutuksesta ihmiseen on toistaiseksi ristiriitaisia tutkimustuloksia, kertoo Helsingin yliopiston kognitiotieteen yliopistonlehtori, dosentti Anna-Mari Wallenberg.
Sen verran tiedetään, että alitajuisesti ihmiset usein tunnistavat tekoälyllä tehdyt kuvat, mutta asiaa kysyttäessä virtuaalinen hahmo luokitellaan oikeaksi ihmiseksi.
Tutkijat ovat erimielisiä siitä, miten tekoälyllä tehtyihin kuviin pitäisi suhtautua.
Jotkut tutkijat ja tahot ovat ehdottaneet, että tekoälyllä tehdyissä kuvissa pitäisi olla varoitusteksti. Taustalla on pelko siitä, että luottamus kuviin ja tiedonvälitykseen heikkenee, jos oikeita kuvia ei erota keinotekoisista.
Wallenbergin mukaan logiikka on sama kuin tupakka-askeissa, joissa varoitustekstien kokoa on koko ajan kasvatettu. Hän itse toivoo nykyisen vaiheen, jossa tekoälyä käytetään todellisuuden jäljentämiseen, olevan ohimenevä.
Hän toivoo, että tekoälyllä tehdyt kuvat kehittyisivät sellaisiksi, että niiden kuvakieli kertoisi katsojalle saman tien, että kyse ei ole todellisuudesta.
– Tällä hetkellä tekoälyä käytetään stereotyyppisten unelmien kuvaamiseen, Wallenberg toteaa.
Hän kertoo, että EU:ssa pohditaan parhaillaan säädöksiä tekoälyn säätelemiseksi.
Yksi keskeinen vaatimus on läpinäkyvyys.
Ihmisten pitäisi pystyä erottamaan tekoälyllä tuotettu sisältö. Olisi tärkeä myös ilmoittaa, kuka kuvat on tehnyt.
Helsingiltä näyttävien kuvien luominen on vielä vaikeaa tekoälylle
Milla-Sofian nopeasti saavuttama näkyvyys yllätti Jouni Turpeisen.
– Kiinnostukseen on kaksi selkeää veturia: kaunis nainen ja uusi konsepti, hän analysoi.
Kohderyhmänä olivat aluksi miehet. Siksi Milla-Sofia poseeraa varsinkin aiemmin julkaistuissa kuvissa usein bikineissä tai tiukoissa jumppatrikoissa.
– Tämä on ollut toimiva strategia saada kriittistä massaa seuraajiksi, mutta tarkoituksena on pidemmällä tähtäimellä laajentaa kohderyhmää, Turpeinen sanoo.
Kuvissa Milla-Sofia on Kreikassa, eteläeurooppalaisilta näyttävissä puutarhoissa tai kuntosalilla. Kovin suomalainen vaikutelma kuvista ei tule, vaikka Milla-Sofia esittäytyy helsinkiläisenä.
Tähän on syynsä.
Tekoäly vaatii koulutusta. Sille pitää ensin opettaa tuhansien kuvien avulla, miltä Helsinki näyttää.
Kuvia tuottavaa luovaa tekoälyä kutsutaan kuvageneraattoksi. Sille syötettyjen kuvien pohjalta se generoi uusia kuvia.
Tekoälyä pitäisi siis kouluttaa lisää, jotta se oppisi tekemään parempia kuvia Helsingistä.
– Suomen luonto ei ole haastavaa tekoälylle, sen sijaan suomalaiset kaupungit on huonosti mallinnettu, Turpeinen kertoo kokemuksistaan.
Professori uskoo tekoälyllä tehtyjen kuvien tulevan osaksi arkea
Milla-Sofian luonut Turpeinen aikoo käyttää luomustaan jatkossakin tuotteiden mainostamiseen.
– Millasta olisi tarkoitus saada pitkäkestoinen ”projekti” eikä pelkkä tähdenlento. Milla-Sofiaa voisi käyttää somevaikuttajana useille brändeille, hän visioi.
Milla-Sofiassa yhdistyy LUTin professori Paavo Ritalan mukaan kaksi trendiä: luova tekoäly ja sosiaalisen median vaikuttajamarkkinointi.
– Tämä on kiehtova ilmiö, sillä mahdollisuudet ovat rajattomat erilaisten virtuaalisten henkilöllisyyksien luomiseen. Varmasti tällainen markkinointi tulee lisääntymään, Ritala arvioi.
Milla-Sofiassa on vielä uutuudenviehätystä, mutta professori uskoo ilmiön arkipäiväistyvän ajan kanssa.
Tekoälyn luomat kuvat ihmisistä ovat liiankin täydellisiä. Ritala uskoo, että tämä lisää ”luomun sisällön” arvostusta.
– Kun kaikki näyttää hemmetin hyvältä ja mitä tahansa voi generoida tekoälyllä, aidot ihmiset ja heidän tuottamansa sisällön arvo nousee entisestään.
Mitä ajattelet tekoälyllä luoduista kuvista? Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 3. syyskuuta kello 23:een asti.