Hyvinvointialueet ovat sopineet johtajiensa kanssa merkittävistä erorahoista.
Ylen selvityksen mukaan johtajan palkka juoksee usein potkujen tai irtisanoutumisen jälkeen alueesta riippuen vielä puolesta vuodesta vuoteen.
Sopimukset erorahoista kaivetaan esiin siinä tapauksessa, että hyvinvointialueen ja johtajan ”tiet erkanevat”.
Eroraha koskee yleensä vain alueen ylintä pomoa, hyvinvointialuejohtajaa.
Voit vertailla eri alueilla sovittuja johtajien erorahoja oheisessa grafiikassa. Tarkempia tietoja näet jutun lopussa olevasta erittelystä.
Esimerkiksi Pirkanmaalla johtajan eroraha on vuoden palkka, 220 006 euroa, ja puolet siitä, jos palvelussuhteen pituus jää alle viiteen vuoteen.
Pirkanmaan aluehallituksen puheenjohtaja Kari-Matti Hiltunen (kok.) muistuttaa, että hyvistä johtajista kilpailtiin, kun kaikki 20 hyvinvointialuetta aloittivat samaan aikaan.
Pirkanmaa on alueista suurin, joten johtajan palkka asettui muun muassa tehtävien ja vastuiden mukaan ”varsin hyväksi”.
Hiltunen pitää erorahaa kohtuullisena.
– Irtisanomisen syitä on tietysti erilaisia, mutta jos ero tapahtuu luottamuspulan takia, se tarkoittaa että työt loppuvat siihen.
Aluehallituksen puheenjohtaja: ”Eroraha on selkänoja”
Lain mukaisesti eroraha on kaikkien alueiden johtajilla, mutta eurot ja ehdot vaihtelevat.
Esimerkiksi Satakunnan hyvinvointialueen johtajalla kuukausipalkka on lähes 15 200 euroa.
Eroraha on kuuden kuukauden palkka eli yli 91 100 euroa, ja sen päälle tulee vielä irtisanomisajan palkka.
Satakunnan aluehallituksen puheenjohtaja Harri Lehtonen (sd.) pitää johtajan palkkausta kohtuullisena.
– Näissä tehtävissä johtajilla on toiminnalliset ja taloudelliset paineet. Eroraha on selkeä selkänoja, jos puhutaan luottamuspulasta. Meillä sitä ei ole, mutta joskus luottamuspula ja näkemyserot johtavat siihen, että joudutaan irtisanomaan. Silloin eroraha on johtajan selkänoja ja myös turva.
Erorahakaudella johtajalla ei useimmiten ole velvoitetta tehdä töitä hyvinvointialueelle.
Kolmen hyvinvointialueen edustajat Kari-Matti Hiltunen, Harri Lehtonen ja Arto Alpia perustelevat, miten erorahasummiin päädyttiin.
Erorahoja on jo maksettu
Hyvinvointialueet ovat olleet olemassa vasta runsaan vuoden, mutta johtajan lähdöstä on jo kaksi esimerkkiä. Toiselle heistä maksettiin erorahaa.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen Keusoten johtaja sai erottuaan lähes 123 000 euroa. Se vastaa puolen vuoden palkkaa.
Myös Keski-Pohjanmaan Soiten johtaja on irtisanoutunut. Hän ei kuitenkaan saa erorahaa, koska irtisanoutui tehtävästään itse eikä taustalla ole hallituksen häntä kohtaan osoittama epäluottamus.
Kummallakaan irtisanoutuneella ei ole työvelvoitetta. Sekä Soite että Keusote käynnistelevät jo uuden johtajan hakua.
Keski-Pohjanmaalla alueen huono talous vaikuttanee seuraajan johtajasopimukseen.
– Taloustilanne on hankala niin kuin se on muillakin hyvinvointialueilla. Varmaan tämä näkyy painotuksina siinä tulevassa johtajasopimuksessa, arvelee Keski-Pohjanmaan aluehallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Arto Alpia (kesk.).
Yle on kertonut myös luottamushenkilöiden korkeista kokouspalkkioista.
Kolmen hyvinvointialueen edustajat kertovat arvionsa, ovatko maksettavat erorahat suuruudeltaan kohtuullisia.
Lakkautuksia, karsimista
Tällä hetkellä kaikki hyvinvointialueet etsivät säästöjä. Niiden talous oli viime vuonna yhteensä 1,35 miljardia euroa miinuksella.
Lisäksi monet alueet saivat viime viikolla Valviralta määräyksen lyhentää pitkäksi venähtäneitä erikoissairaanhoidon jonojaan.
Terveyskeskusten ja vuodeosastojen lakkautuksista sekä palvelujen supistuksia on jo kuultu koko maasta.
Esimerkiksi Pohjois-Savossa lakkautuslistalla on jopa kymmenen terveyskeskusta tai -asemaa, Varsinais-Suomessa 16. Vastikään terveysasemien ja neuvoloiden sulkemisista kertoi Länsi-Uusimaa.
Myös yt-neuvotteluja on meneillään joka puolella maata, osa on jo käyty.
Esimerkiksi Pirkanmaalla, Etelä-Savossa ja Länsi-Uudellamaalla oli yt-neuvotteluja viime syksynä.
Neuvottelut ovat menossa ainakin Kanta-Hämeessä, Satakunnassa ja Keski-Suomessa. Keski-Pohjanmaa ilmoitti yt-neuvotteluista pian johtajansa irtisanoutumisen jälkeen.
Myös Pohjois-Pohjanmaalla neuvotellaan, mutta siellä toivotaan selvittävän ilman irtisanomisia esimerkiksi työnkuvia muuttamalla.