Helsingin Jätkäsaaressa viime sunnuntaina kello 14 tapahtunut polkupyöräilijän ja sähköpotkulautailijan yhteentörmäys herätti tunteita sosiaalisessa mediassa.
Polkupyörää kuljetti yhdeksänvuotias läheiselle kentälle peliin menossa ollut jalkapallojuniori.
Sähköpotkulautaa ajoi – jalkakäytävällä – noin kolmikymppinen nainen, joka oli juuri lähtenyt kotioveltaan kohti Ruoholahden metroasemaa.
Mielipiteet velloivat kuten tapana on niin kaupunginosan omassa Facebook-ryhmässä kuin Twitterissä.
Jälkimmäisessä tapaukseen otti kantaa ylikomisario Dennis Pasterstein, poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja.
”Kertauksena: Sähköpotkulaudat eivät kuulu jalkakäytäville”, Pasterstein päätti twiittinsä, jossa oli kertonut jalkakäytävällä ajaneen sähköpotkulautailijan törmänneen polkupyöräilevään pikkupoikaan.
”Torppasi pojan katuun”, Pasterstein kuvaili myöhemmin yhteentörmäystä IS:lle.
Hän ei ollut itse silminnäkijä, vaan kuuli tapauksesta tuoreeltaan pojan isältä, koska kummankin poika pelaa samassa joukkueessa.
Kolarin toinen osapuoli, nuorehko nainen, kokee julkisuudessa kohtaamisesta syntyneen kuvan olevan epätarkka.
Siksi hän haluaa kertoa oman näkemyksensä.
Tästä nainen otti käyttöönsä sähköpotkulaudan. Kuvan lauta ei liity sunnuntain kolariin.
Ensin pitää käsitellä jalkakäytävällä ajaminen.
Se on kiellettyä sähköpotkulaudalla. Lapsi saa pyöräillä jalkakäytävällä.
– Minun mielestäni se jalkakäytävä oli tässä vähän tulkinnanvaraista, kun tavallaan Hyväntoivonkatu loppuu siihen meidän talolle…
– En ehkä sanoisi, että se on…, nainen empii.
Hän vaikuttaa epätietoiselta.
Helsingin kaupungin pysäköintivalvonnan oheisista kuvista tekemän nopean arvion ja tulkinnan mukaan naisen ennen törmäystä käyttämä kulmakivetty alue on jalkakäytävää, vaikka sen vieressä ei kuljekaan ajorata.
Nainen kertoo olleensa ajamassa kohti sinisenä kaistana näkyvää pyörätietä.
Nainen ajeli kohti sinistä pyörätietä, talon kulma lähestyi. Kulman takana erottuu nurmikko, jonka kautta pikkupoika oikaisi.
Nainen oli ottanut sähköpotkulaudan kotiovensa vierestä seinustalta ja kertoo ehtineensä ajaa vasta muutamia metrejä.
– Vauhtini oli hidas, nainen sanoo.
– Tosi monet sähköpotkulautailijat ajavat vastuuttomasti ja vaarallisesti, nainen myöntää.
– Ja siksi tosi monet ihmiset vihaavat sähköpotkulautailijoita.
Itse hän ei koe kuuluvansa hurjastelijoiden joukkoon.
– Olen sikanössö, joka ei edes uskalla ajaa kovaa.
Törmäys tapahtui talon kulmalla.
– Minä en ollut se joka tuli ”tuhatta ja sataa” nurkan takaa, nainen painottaa.
– Vaan tämä poika.
Pojan isä oli jo perillä kentällä, joka sijaitsee turmapaikan lähellä.
– En nähnyt poikaa yhtään eikä hän nähnyt minua yhtään. Jos hän ei olisi oikaissut nurmikon yli, tätä ei olisi tapahtunut, nainen arvelee.
– Olisimme kumpikin ehtineet nähdä toisemme.
Oheisista kuvista näkyy, mikä ero on oikaisulla nurmikon kautta seinää viistäen ja puistoväylän käyttämisellä, mitä tulee näkyvyyteen kulman taakse.
Nyt kumpikaan ei ehtinyt tehdä mitään. Pyörä ja potkulauta törmäsivät ja kaatuivat ja niiden kuljettajat lensivät asfaltille.
Kohtalokas kulma.
Poika loukkasi polvensa, josta alkoi vuotaa verta.
– Minulla on jalat ja kädet mustelmilla, reisissä ja nilkoissa ja käsissä, nainen kertoo.
– Poika alkoi itkeä. Minä säikähdin hirveästi. Siinä oli onneksi vieressä autoa pakkaamassa olleita naapureita, jotka ottivat tilanteen haltuunsa. Itse olin aivan hämmentynyt.
Naapurit puhdistivat pojan haavan ja sitoivat sen.
Poikaa kentällä odotellut isä soitti pojan puhelimeen ja riensi sitten hädissään paikalle kuultuaan, mitä oli tapahtunut.
Vähitellen tilanne tasaantui.
– Poika reipastui. Hän pyyteli oikein kauniisti anteeksi, että oli oikaissut nurmikon kautta.
Nainen kuvailee kummankin osapuoleen syytelleen sovinnollisesti itseään.
– Ollaan sitten varovaisempia jatkossa, varotaan toisiamme, nainen muistelee pojan isän todenneen episodin päätössanoiksi.
Nurmikko houkuttelee oikaisemaan. Suomi on täynnä puistonurmikoita, joiden kulman poikki oikaistaan.
Päätössanat eivät kuitenkaan jääneet päätössanoiksi, sillä pojan äiti kirjoitti tapahtuneesta Facebookin Jätkäsaari-ryhmään.
Hän halusi kiittää auttajia.
Ja ylikomisario Dennis Pasterstein twiittasi.
Hän halusi edistää liikenneturvallisuutta.
Pojan äiti liitti kirjoitukseensa Pastersteinin twiitin ja muistutti hänkin, etteivät sähköpotkulaudat kuulu jalkakäytäville.
Kuten tapana on, somessa keskustelu otti kierroksia.
Nainen kertoo lähestyneensä pojan äitiä sosiaalisen median kautta ja arvioineensa, että tilanteessa olisi voinut oikaisun vuoksi käydä huonosti, vaikka vastapuoli olisi ollut sähköpotkulaudan sijasta liikkeellä vaikka vain kävellen.
Hän kokee yhteydenoton sujuneen sovinnollisissa merkeissä.
Pojan äiti ei halua enää palata asiaan julkisuudessa.
Onni onnettomuudessa oli, että kohtaamisesta selvittiin pelkällä verisellä polvella, mustelmilla ja pienellä somekuohulla.