Aluevaalien merkitys hämärän peitossa melkein puolelle äänestäjistä – äänestysprosentti uhkaa jäädä hälyttävän alhaiseksi
Selvä enemmistö kyselyyn vastanneista uskoo harhaanjohtavan tiedon määrän kasvavan lähivuosina.
Tammikuussa 2022 järjestetään Suomen ensimmäiset aluevaalit. Puolueilla, ja myös tiedotusvälineillä, on jättiurakka selvittää kansalaisille, mistä niissä on kysymys. Tämä käy ilmi Uutismedian liiton teettämästä kyselystä .
Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka hyvin aluevaalien merkitys ymmärretään. Lähes puolet (45 %) kaikista äänioikeutetuista ja lähes kaksi kolmesta (63 %) 18–24-vuotiaasta vastasi, ettei ole ainakaan kovin hyvin perillä, mistä näissä vaaleissa on kysymys.
Useampi kuin joka kymmenes kaikista (13 %) ja reilu neljännes (27 %) 18–24-vuotiaista koki, ettei ollut lainkaan selvillä aluevaalien merkityksestä. Vain hieman yli puolet äänioikeutetuista (53 %) ja nuorimmista joka kolmas arvioi olevansa vähintään melko hyvin perillä siitä, mistä aluevaaleissa on kysymys.
IRO Research Oy:n toteuttamaan tutkimukseen haastateltiin 886 vähintään 18-vuotiasta suomalaista.
– Jos aluevaaleissa valittavien päätöksentekijöiden merkitystä jokaisen suomalaisen arkeen, terveyteen ja muuhun hyvinvointiin ei tuoda ymmärrettäväksi, odotettavissa on äänestysprosentin jääminen hälyttävän alhaiseksi ja siten hyvinvointiimme liittyvän demokratian heikkeneminen, tuloksia kommentoi Uutismedian liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen.
Puolueiden verkkosivut ja some eivät kiinnosta
Aluevaaleissa varmasti tai melko varmasti äänestävistä yli puolet aikoo hakea niistä painetuista tai digitaalisista sanomalehdistä. Harvempi kuin joka viides äänestämään aikova arvioi hakevansa tukea päätökselleen puolueiden verkkosivuilta, postilaatikoihin jaettavista mainoksista, radiosta, aikakauslehdistä, Googlesta, keskusteluista ehdokkaiden kanssa tai sosiaalisesta mediasta.
Vaalikoneet kiinnostavat kolmea neljästä.
Haastatelluista joka neljäs pitää todennäköisenä, että aluevaaliehdokkaita tai vaalitilaisuuksia pyritään häiriköimään. 65 prosenttia piti todennäköisenä ja 32 prosenttia jopa erittäin todennäköisenä, että lähivuosina ihmisten käsityksiä maailmasta, yhteiskunnasta, tieteestä tai muista ihmisistä pyritään entistä enemmän vääristämään jakamalla tietoisesti virheellistä tietoa.