Finlandia-palkintoehdokkuudet toivat heti vipinää kirjaston varausjonoihin – Kähkönen ja Liukkonen varatuimmat Seinäjoella
Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaat julkistettiin torstaina. Kuuden kandidaatin teoslista tietää aina säpinää kirjastoissa, niin tälläkin kertaa.
Kirjastojen varausjonoihin saatiin torstaina vipinää, kun kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaat julkistettiin aamupäivällä.
Seinäjoen kaupunginkirjastossa varausjonojen kehitystä seurataan erityisesti julkistusten ajankohtina ja palkintojen myöntämispäivinä.
– Kyllä sieltä heti rupesi varauksia tippumaan. Ehdokkaista yksi oli sellainen, josta kirjoja oli hyllyssä. Muut olivat lainassa tai niistä oli jo varauksia valmiiksi pitkät jonot, kertoo palvelupäällikkö Hanna Kotila.
Hän paljastaa, että hyllystä löytyi vain Pasi Ilmari Jääskeläisen Kuurupiilon anatomia.
– Mutta ei ole enää. Ja siitäkin tuli varauksia, Kotila nauraa.
Kirjavarausten määrää seurataan pari ensimmäistä päivää. Jos kirjat uhataan viedä tyystin käsistä, niitä on tilattava lisää.
– Ei nyt tietenkään rajattomasti. Muuten hypen mentyä ohi meillä on yhtäkkiä 25 samaa kirjaa hyllyssä. Täytyy vähän ajatella budjettia ja sitä, mitä kirjoille tapahtuu, kun suurin kysyntä on ohi.
Ehdokkaiden piikkipaikat selvät
Seinäjoella on tavoitteena, että lainan saisi käsiinsä puolessa vuodessa. Todellisuudessa suosituimpien kirjojen varausjonot ulottuvat jopa vuoden mittaisiksi.
Ihan niin pitkiä jonoja ei heti torstaina Finlandia-ehdokkaista saatu, mutta piikkipaikat olivat selvät:
– Sirpa Kähkösen kirjassa (36 uurnaa – Väärässä olemisen historia) oli hetki sitten 48 varausta ja Miki Liukkosella (Vierastila) oli 44. He olivat kärjessä, Kotila tarkisti pian julkistuksen jälkeen.
Asiakkaalle tämä tietää ehkä kuukausienkin jonotusta, riippuen kirjojen määrästä ja lainaajien lukunopeudesta. Jonottamista voi tosin yrittää ripeyttää äänikirjan, e-kirjan tai pikalainan avulla, joita on osasta teoksista saatavilla.
Aiemmin viikolla julki tulivat myös tietokirjallisuuden sekä lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat. Kotilan mukaan etenkin tietokirjallisuuden ehdokkaat näkyivät jonotilanteessa. Sen sijaan lastenkirjoja harvemmin varataan.
Osa muuttunut jo ikivihreiksi
Muut kirjaston varaushuiput ajoittuvat Nobel-palkinnon julkistukseen, ainakin jos kirjailijalta on suomennettuja teoksia, sekä esimerkiksi kustantajien syys- ja kevätjulkistusten aikaan.
Nykyisin kirja saattaa pompata äkilliseen suosioon myös Tiktokin tai Instagramin kirjakanavien, kiitetyn kritiikin tai vaikkapa Puoli Seitsemän -ohjelman ansiosta.
Finlandia-ehdokkaan tai -palkitun teoksen suosion ratkaisevat lopulta lukijat.
– Osa palkinnon saaneista on niin vaikeaselkoisia, että niihin eivät pysty ihmiset samaistumaan ja ne jäävät hyllyyn, Hanna Kotila tietää.
Silti Finlandia-palkinnon voittajistakin osa on jäänyt elämään. Tällaisia ovat Seinäjoella Sofi Oksasen Puhdistus, Rosa Liksomin Hytti numero 6 sekä Ulla-Leena Lundbergin Jää.
– Nämä kolme ovat olleet sellaisia, että niitä lainataan koko ajan edelleen. Esimerkiksi Jäätä meillä on 13 kappaletta ja osaa on lainattu 158 ja 167 kertaa. Ne ovat menossa koko ajan edelleen.