Henkisen koulun johtajan seksuaalirikossyytteet hovioikeudessa: taivutti naiset yhdyntään ”hoitotilanteessa”
Lahkon johtajana pidettyä miestä syytetään useista seksuaalirikoksista. Osa syytteistä hylättiin Korkeimmassa oikeudessa, koska ne eivät olleet rangaistavia tekomaassa.
Johanneksen kouluksi kutsutun henkisen koulun johtajan väitettyjen seksuaalirikosten käsittely alkaa ensi maanantaina Helsingin hovioikeudessa.
Hovioikeudessa käsitellään Espanjassa ja Suomessa väitetyn lahkotoiminnan yhteydessä tapahtuneita epäiltyjä seksuaalisia hyväksikäyttöjä.
Syytteiden mukaan seksuaalisten hyväksikäyttöjen taustalla on pääosin Saksasta käsin johdettu, suomalaisten uhrien Johanneksen kouluksi kutsuma henkinen koulu. Käräjäoikeus määritteli tuomiossaan koulun lahkoksi.
Syytteiden mukaan parantajana pidetty mies taivutti naiset hoitotilanteissa alistumaan seksuaalisten tekojen kohteeksi ja kanssaan sukupuoliyhteyteen.
Miestä pidettiin profeetallisena parantajana, jolla on yliluonnollisia kykyjä. Teot tapahtuivat Suomessa ja ulkomaisissa seminaareissa, joihin suomalaiset naiset olivat matkustaneet osallistumaan.
Syyttäjä vaatii teoista tuomitun miehen rangaistuksen koventamista. Syytetty puolestaan vaatii syytteiden hylkäämistä. Hän kiistää syytteet.
KKO hylkäsi syytteet Saksan ja Armenian tapahtumista
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi toukokuussa 2019 vuonna 1960 syntyneen armenialaissyntyisen Davit Khachaturyan kahden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen neljään suomalaisnaiseen kohdistuneista seksuaalirikoksista.
Miehen syyksi katsottiin kaikkiaan 17 seksuaalirikosta. Teot tapahtuivat Suomessa, Espanjassa, Saksassa ja Armeniassa vuosina 2012–2017.
Käsittely jatkuu Helsingin hovioikeudessa kymmenen miehen syyksi luetun syytekohdan osalta.
Osa syytteistä on aiemmin hylätty Helsingin hovioikeudessa ja Korkeimmassa oikeudessa. Syytteiden hylkäämisen taustalla on ollut muun muassa kaksoisrangaistavuuden vaatimus.
Sen mukaan ulkomailla tehdyn rikoksen tulee olla rangaistava teko sekä siinä maassa, jossa se on tehty että siinä maassa, jossa tuomio annetaan.
Korkeimman oikeuden mukaan Saksassa ja Armeniassa tapahtuneet väitetyt rikokset eivät täytä rikoksen tunnusmerkkejä kyseisten maiden lainsäädännössä.
Sen vuoksi KKO päätti, että näissä maissa tapahtuneet epäillyt rikokset jätetään tutkimatta.
Korkeimmassa oikeudessa selvitettiin myös sitä, oliko käräjäoikeus toiminut oikeaoppisesti hankkiessaan tietoja tekojen rangaistavuudesta kyseisissä maissa.
Korkeimman oikeuden mukaan käräjäoikeuden saamat selvitykset olivat riittävät ja niitä voitiin hyödyntää.