Suomi ja Ruotsi eivät ole vielä aloittaneet jäsenyysneuvotteluja Naton kanssa. Kutsua ei ole tullut, sillä Turkki jumittaa puolustusliiton laajentumista.
Viivästys ei kuitenkaan ole millään tavalla kohtalokas. Suomen puolustus on kunnossa, ja Venäjän voimavarat ovat kiinni huonosti sujuvassa hyökkäyssodassa Ukrainassa.
Lähivuosina tilanne muuttuu, sillä Venäjä todennäköisesti pyrkii rakentamaan voimaansa uudelleen – riippumatta siitä, kuka maata johtaa Moskovassa.
Lue lisää: Onko Suomelle ja Ruotsille olemassa B-suunnitelma Natossa? Näin ulkoministeri Haavisto vastasi
Nato julkistaa uuden strategiansa Madridin huippukokouksessa kesäkuun lopussa. Asiakirja on nimeltään strateginen konsepti.
– Mielenkiintoista on se, että kun strateginen konsepti julkistetaan kesällä, alkaa heti syksyllä Naton puolustussuunnittelukierros. Suomi ja Ruotsi, tietyssä statuksessa, ovat mukana tässä kierroksessa, kertoi eversti Petteri Kajanmaa Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n journalistiseminaarissa tiistaina Helsingissä.
Naton operaatioalue ei tällä hetkellä kata Suomea ja Ruotsia.
– Nato todennäköisesti joutuu tekemään jotakin uudella tavalla, kun karttoja katsellaan ja Suomi ja Ruotsi mahdollisesti sen jäsenyysstatuksen saavat, sanoi Maanpuolustuskorkeakoulusta pian uusiin tehtäviin Naton päämajaan siirtyvä Kajanmaa.
”Nato todennäköisesti joutuu tekemään jotakin uudella tavalla, kun karttoja katsellaan ja Suomi ja Ruotsi mahdollisesti sen jäsenyysstatuksen saavat.
Puolustussuunnittelussaan Nato arvioi tulevien operaatioiden luonnetta, niissä tarvittavia joukkoja ja joukkojen tarvitsemia suorituskykyjä. Näin syntyy joukkorakenne, johon jäsenmaita pyydetään nimeämään sopivia osastoja.
Vasta jäsenyysneuvottelut ja uudet puolustussuunnitelmat ratkaisevat sen, millaisia vastuita ja velvoitteita Suomi ja Ruotsi saavat Naton pohjoisen ja koillisen siiven puolustuksessa.
Lue lisää: Matti Vanhanen puolusti Suomea Naton kokouksessa: ”Olemme turvan tarjoajia, emme sen kuluttajia”
IS kokosi vastauksia kysymyksiin siitä, millainen Suomen asema on Naton jäsenmaana.
1. Kuka vastaa Nato-Suomen puolustuksesta?
Pohjois-Atlantin sopimuksen artikla 3 edellyttää, että Naton jäsenmaat ylläpitävät ja kehittävät omaa kansallista puolustuskykyään. Suomi vastaa jatkossakin itse oman alueensa puolustamisesta.
– Sitä ei Nato tule meidän puolesta tekemään, vaan Suomi on siitä vastuussa. Se tehdään sitten yhdessä jonkin toisen osapuolen kanssa. Maantiede antaa hyviä viitteitä siitä, kenen kanssa, sanoi eversti Kajanmaa tiistaina.
2. Liittyykö Suomi Naton komentorakenteeseen?
Kyllä. Suomen puolustusvoimista tulee osa koko liittokunnan puolustusjärjestelmää.
Kajanmaan mukaan Suomi lähettää esikuntaupseereita todennäköisesti Naton strategisen tason operaatioesikuntaan Belgiaan, koulutuksesta vastaavaan transformaatioesikuntaan Yhdysvaltoihin, ilmavoimaesikuntaan Saksaan, merivoimaesikuntaan Britanniaan, alueelliseen esikuntaan Hollantiin ja joihinkin erikoisalojen esikuntiin. Uudet puolustussuunnitelmat tehdään näissä esikunnissa.
Tulevaisuudessa komentorakenne voi muuttua. MTS:n seminaarissa esiintynyt kenraalimajuri (evp) Pekka Toveri arvioi, että Nato perustaa pohjolan puolustusta varten oman esikunnan, mahdollisesti armeijakunnan tasolla.
Toverin lisäksi myös Kajanmaa arvioi, että Nato saattaa esittää Suomelle, Ruotsille ja Norjalle vastata pohjoisen alueen puolustuksesta yhteistoiminnassa. Tätä tehtävää varten Nato voi osoittaa oman johtoesikunnan.
– Tämä on kaikki vielä neuvoteltavissa. Suomella on oma asemansa neuvotteluissa, kun olemme Naton jäsen, Kajanmaa sanoi.
3. Muuttuuko Suomen sotilaallinen asema?
Suomen 1 340 kilometriä pitkästä itärajasta tulee Nato-raja.
Naton Euroopan-joukkojen tuleva komentaja, kenraali Christopher Cavoli, arvioi senaatin kuulemisessa 26. toukokuuta, että Suomen Nato-jäsenyys pakottaa Venäjän muuttamaan pitkäaikaisia suunnitelmiaan joukkojen sijoituksista ja rakentamaan ”puskuria” Suomea vastaan.
Venäjä on jo ilmoittanut uusien joukkojen perustamisesta Suomen lähialueille. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa, sitä ei vielä tiedetä.
Norjan puolustusvoimien entisen komentajan Sverre Diesenin mukaan strateginen tasapaino koko Pohjolan-Baltian alueella muuttuu Naton eduksi.
– Itämerestä tulee Naton sisämeri, ja se rajoittaa Venäjän Itämeren-laivaston toimintavapautta sekä ilmatilanteen että Ruotsin erityisten merisuorituskykyjen ansiosta, Diesen kirjoittaa Dagens Naeringsliv -lehdessä.
Lue lisää: Naton Euroopan-joukkojen uusi komentaja: Venäjä joutuu rakentamaan ”puskurin” Suomea vastaan
MTS:n seminaarissa puhunut Ulkopoliittisen instituutin vieraileva vanhempi tutkija Pete Piirainen arvioi, että Suomen asema itse asiassa muuttui jo vuonna 2014. Tuolloin Venäjä anasti Krimin niemimaan ja aloitti Itä-Ukrainan sodan.
– Vuoden 2014 jälkeen eurooppalaisten valtioiden prioriteetiksi palasi jälleen oman alueen puolustus. Tämän myötä Euroopan maissa tehtiin kolme havaintoa – myöskin Suomessa. Ensimmäinen havainto oli mielestäni se, että Suomi oli siirtynyt sivunäyttämöltä päänäyttämölle, Piirainen sanoi.
– Toisen maailmansodan lopussa ja kylmän sodan aikana päänäyttämönä oli toiminut Berliini ja Fuldan aukko Etelä-Saksassa. Vuoden 2014 havaittiin, että päänäyttämö on itse asiassa Itämeri ja Suwalkin käytävä. Suomi on keskinäisriippuvaisessa asemassa tästä tilanteesta.
Fuldan aukko oli alue, jossa Länsi-Saksa oli maantieteellisesti kapeimmillaan ja siten alttiina Itä-Saksaan sijoitettujen Varsovan liiton joukkojen massiiviselle hyökkäykselle. Strategisesti tärkeä Suwalkin käytävä puolestaan erottaa Kaliningradin alueen Venäjän puskurivaltiosta Valko-Venäjästä.
4. Miten yhteinen puolustus toteutetaan?
Artikla 5:n mukaisissa tehtävissä – jos siis johonkin Nato-maahan hyökätään – Naton neuvosto antaa Monsissa sijaitsevalle strategisen tason operaatioesikunnalle Shapelle toimintakäskyn. Shape ryhtyy toteuttamaan sitä puolustussuunnitelman mukaisesti.
Shapen päällikkönä toimiva Naton Euroopan-joukkojen komentaja määrää tehtävän asianomaiselle operatiivisen tason esikunnalle. Naton nykyisessä rakenteessa Pohjois-Euroopasta vastaa kaikkien puolustushaarojen yhteisesikunta JFC Brunssum, joka sijaitsee Hollannissa. JFC Brunssumin komentaja ottaa tehtävän saatuaan johtoonsa tarvittavat alemmat esikunnat, jotka ryhtyvät toimiin hyökkäyksen torjumiseksi.
”Meille voi tulla varastointisopimuksia.
Aluepuolustusta varten Nato ei ole työntämässä Suomeen joukkoja tai tukikohtia. Ennakkoon sijoitettavat ase- ja kalustovarastot ovat asia erikseen.
– Voi tulla kysymykseen, että Nato tai Nato-maa haluaa Suomeen, Ruotsiin tai Norjaan, niin kuin tällä hetkellä Norjassa on, sijoitettavaksi kalustovarastoja puolustussuunnitelman toteuttamista varten. Se ei tarkoita, että tänne tulee Naton tai Yhdysvaltain tukikohta. Meille voi tulla varastointisopimuksia, Kajanmaa sanoi.
Nato näytti voimaansa Itämerellä toukokuussa. Kuvassa Yhdysvaltain merijalkaväen taisteluhelikopteri nousussa USS Kearsargen kannelta kansainvälisen Siil 22 -harjoituksen aikana 18. toukokuuta.
5. Mitä lisäarvoa Suomi ja Ruotsi tuovat Natolle?
Eversti Kajanmaa kuvaa Suomea ja Ruotsia palapelin paloiksi, jotka puuttuvat Pohjois-Euroopan puolustuksesta.
– Me täydennämme sotilaallisesti Natoa. Natolle on ollut äärimmäisen haastavaa taata pohjoisen alueensa turvallisuus ja puolustaa sitä, koska välistä on puuttunut jotakin Suomen kokoista ja Ruotsin kokoista, Kajanmaa sanoi.
Suomi ja Ruotsi vahvistavat Natoa sotilaallisesti. Suomella on sodan aikana käytössään noin 280 000 sotilaan koulutetut joukot ja vahva tykistö, jonka arvo on tullut esille Ukrainassa. Ruotsilla on vahvat ilma- ja merivoimat.
Suomen, Ruotsin ja Norjan ilmavoimilla on myös yhteensä noin 200 ensi linjan taistelulentokonetta, jotka voivat käyttää samoja lentotukikohtia. Yhdessä toimiessaan ne ovat varteenotettava voimatekijä Itämerellä ja pohjoisilla alueilla.
Yhdysvaltalaisia sotilaita kansainvälisessä Arrow 22 -harjoituksessa Niinisalossa 4. toukokuuta.
6. Mitä velvoitteita Suomi saa?
Eversti Kajanmaan näkemyksen mukaan Suomi voisi osallistua rauhan aikana Baltian maiden ja ehkä myös Islannin ilmavalvontaan, Itämeren alueen merivalvontaan ja myös Itämeren puolustamiseen omien aluevesien ulkopuolella. Lisäksi Suomi voi lähettää lähettää erikoisosaamista Naton nopean toiminnan joukkoihin NRF:ään.
– Me olemme jo mukana Naton NRF-joukoissa joka vuosi jollakin osuudella… Nämä eivät ole mitään uusia asioita, nyt ne neuvotellaan vain uudella tavalla, ja niistä tehdään yhteisiä sopimuksia, Kajanmaa sanoi.
Sodan aikana Suomella on puolustettavanaan laaja oma alueensa. Suurten suomalaisten joukkojen lähettäminen Baltian maihin ei ole Kajanmaan mukaan mielekästä.
Nato voi näyttää ja käyttää voimaa Atlantilla ja Välimerellä Yhdysvaltain lentotukialusten taisteluosastojen avulla. Kuvassa F/A-18-hävittäjä laskussa USS Harry S. Trumanin kannelle harjoituksessa Välimerellä 23. toukokuuta.
7. Kuinka vahva Nato on?
Naton sotilaallinen voima on moninkertainen verrattuna Venäjään. Naton 30 jäsenmaalla on yhteensä 3,36 miljoonaa sotilasta aktiivipalveluksessa, Venäjällä noin 0,85 miljoonaa. Ilmavoimissa Nato on täysin ylivoimainen. Esimerkiksi hävittäjälentokoneita Naton jäsenmailla on 3 500, Venäjällä noin 770.
Nato-maiden yhteenlasketut puolustusmenot olivat viime vuonna noin 890 miljardia euroa. Venäjän puolustusbudjetin arvioidaan olleen noin 55,7 miljardia euroa vuonna 2021.
Lue lisää: ”Nato-tieltä ei ole paluuta” – Jaakko Iloniemi oli ulkopolitiikan ytimessä jo Kekkosen apuna