Jämsässä rakennetaan saunakulttuurin elävää keskusta – Saunakylä nousee työllisyystyönä ja vapaaehtoisvoimin

Suomalaiset ovat saunakansaa. Kansa on saunonut kautta aikain ja kaikenlaisissa olosuhteissa. Tähän johtopäätökseen on helppo tulla Jämsässä rakentuvassa saunakylässä.

Vielä hahmoaan hakevassa, puolivalmiissa kylässä voi tutustua eri aikakausina rakennettuihin ja eri puolilta Suomea siirrettyihin savusaunoihin. Vanhin sauna on 700-luvulta. Eikä kylässä pelkästään nähdä saunoja vaan päästään myös saunomaan, nautiskelemaan aidon savusaunan hämärästä ja tuoksuvista löylyistä.

Suomalainen saunaperinne pääsi viime vuoden lopulla myös YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO: n aineettoman perinnön luetteloon. Jämsän saunakylä on tämän perinnön konkreettinen vaalija ja suojelija. Aineetonta saunaperinnettä voi olla vaikkapa lämmitykseen, saunomisen tai uskomuksiin ja saunatarinoihin liittyvä perinne.

Jämsän saunakylä, elävän saunakulttuurin keskus, sijaitsee keskisuomalaisessa Jämsän kaupungissa valtatie 9:n tuntumassa ja Päijänteen rantamaisemassa Juokslahden kylässä. ”Maailman ainoa saunakylä” rakentuu pienin resurssein yhdistyspohjalta sekä paljolti työttömien ja vapaaehtoisen avulla.

Työmiehet Santeri Laakso (vas) ja Juhani Leppänen kunnostavat savusaunoja ja ovat ylpeitä pelastaessaan vanhoja

Punaisen savusaunan, Kankaan saunan, edustalta löytyy jututettavaksi kaksi nuorta työmiestä Juhani Leppänen ja Santeri Laakso. Kummankin elämä ja työura on ollut katkeileva mutta nyt he tekevät saunakylässä työtä ns. kuntouttavana työtoimintana. Käsillä tekeminen ja puurakentamisen nikseihin perehtyminen tuntuu heistä mielenkiintoiselta ja rento työporukka tosi hyvältä. Leppänen esittelee korsusaunaa, jonka hirsitukit hän on itse nostanut paikoilleen. Hän kehuu ottaneensa täällä itseään niskasta kiinni ja sanoo että ”nyt ollaan hyvässä pisteessä”.

Työn pitää olla työttömällekin haaste

Keskustellaan työllistämisestä työnohjaajan, saunakylän rakentamisesta vastaavan Ilkka Silenin ja Jämsän työllistämisyksikön vastaavan työhönvalmentajan Eeva Heinisen kanssa. Saunakylässäkin työntekijöitä ohjaava Ilkka Silen on tehnyt töitä pitkäaikaistyöttömien kanssa parikymmentä vuotta. Viimeisin upeana esimerkkinä on vanhan puukoulun uudistus. Silen ja Heininen tietävät kokemuksesta, että työttömällekin työn pitää olla mielekästä, haasteellista mutta kuitenkin tekijälle soveltuvaa.

Juhani Leppänen on aiemmin puuhaillut autojen kanssa, nyt hän perehtyy savusaunan rakennus- ja lämmitysnikseihin.

Työtä tehdään työttömän ehdoilla. Silloin voi syntyä ylpeyttä omasta työstä. Tuodaan puoliso tai äiti katsomaan työn jälkeä, sanoo Silen. Niin kuin nyt saunakylässä.

Saunakylän rakentuminen on vasta puoli puolivälissä, vaikka vuosia on jo työssä puurrettu. 10 saunaa on valmiina. Työn alla on vielä 13 rakennusta. Lähtökohtana Jämsän saunakokoelmalle oli Muuramessa sijainnut, vuonna 1979 perustettu saunakylä, jonka avasi juhlavasti presidentti Koivisto saunakulttuurin erikoismuseoalueeksi.

Muuramessa kiinnostus saunakylää kohtaan kuitenkin ajan myötä hiipui ja saunat jäivät rapistumaan. Saunakylän pelastushanke käynnistyi lopulta Jämsässä, kun saunaharrastajat perustivat Suomen Saunakulttuuri -yhdistyksen vuonna 2012. Yhdistykselle Muuramen kunta lahjoitti historialliset savusaunat uuteen sijoituspaikkaan siirrettäväksi. Niistä vanhimmat ovat 1700- ja 1800-luvuilta.

Saunaperinteen vaalija potee taisteluväsymystä

Suomen Saunakulttuuri ry:n puheenjohtaja Saija Silen toteaa, että Jämsän saunakylän alkutaival oli varsin kivinen ja vauhtiin päästiin hitaasti. Mikään ei ole tullut helpolla. Yhdistyksen voimainponnistuksena ensimmäisen viiden vuoden aikana oli paikan löytäminen, tonttimaan osto ja paikan kaavoittaminen kaupungin avulla. Vasta sen jälkeen päästiin toteuttamaan 23 historiallisen saunan siirtoa Muuramesta Jämsään ja saunojen kunnostaminen saatiin alkuun. Saunojen kunnostus käyttökuntoon tehdään sauna kerrallaan. Saunakylän pelastaminen ja saaminen takaisin saunojien iloksi on vaatinut paljon yhdistyksen pieneltä aktiiviporukalta.

Saija Silen on vuoden 2021 saunamestari, Suomen saunaseuran puheenjohtaja ja saunakylän kantava voima

Hankkeen aikana Silen on tehnyt yllättävän havainnon: saunakulttuuria ei perinteisessä mielessä mielletä tuettavaksi “kulttuuriksi”. Saunakylän osalta kyse ei ole yritys- tai elinkeinotoiminnasta vaan saunakulttuurin elävänä pitämisestä historiallisten savusaunojen ja niihin liittyvän perinteen myötä. Siksi rahoituksen saaminen talkoovoimin rakentuvalle paikalle oli aluksi vaikeaa.

Julkista tukea tai avustuksia Saunakylän toteuttamiselle ei aluksi saatu, myös vapaaehtoisten ja paikallisten toimijoiden mukaan saaminen Saunakylän rakentamiseen sekä sen toiminnan kehittämiseen oli vaikeaa. Saunakylän siirroille ja korjauksiin rahoitusta ryhdyttiin hankkimaan kummisaunoilla, saunakohtaisten sponsorien etsinnällä saunojen siirron, maan oston ja saunojen korjauskustannuksien kattamiseksi.

Alkupääoman myötä oli mahdollisuus hakea EU:n hankerahoitusta yleishyödylliselle investointihankkeelle. Leader -hanke oli reilu 50 000 euroa, jolla tehtiin alueelle muun muassa porakaivo, sähköt, pelastustie, kaksi huussia ja toteutettiin saunojen siirrot Muuramesta Jämsään.

Keski-Suomi on saunamaakunta

Keski-Suomi on julistautunut saunamaakunnaksi ja Keski-Suomen Liitto nimesi aivan ensimmäisenä vuonna 2016 oman kummisaunansa Saunakylään. Saunakylän 23 savusaunalla on kaikilla tällä hetkellä kummi, ne ovat eri puolilta Suomea olevia yrityksiä ja yhdistyksiä.

Jämsän kaupunki lähti mukaan tukemaan Saunakylän kehittämistä vuonna 2021 myöntämällä kolmeksi vuodeksi Saunakylän kehittämiseen vuosittaisen 5 000 euron avustuksen. Tuen käytöstä sovitaan erikseen vuosittain.

Saunojen siirto on ollut kova urakka. Saunat on siirretty Jämsään kokonaisina. Tässä paikallisen pankin kummisauna on menossa kyytiin ja omalle paikalleen.

Edelleen kaikki työ tehdään yhdistyksen vapaaehtoisten voimin saunan lämmityksestä lupahakemuksiin, polttopuiden pilkkomisesta kakkujen tekoon. Lisäksi opetetaan kuntouttavan työtoiminnan osalta perinnerakentamisen, maisemanhoidon ja saunojen kunnossapidon taitoja. Saunakylälle tärkeää on ollut kuntouttava ja työllistämistoiminta. Taloudellisesti ei ole mahdollista palkata Saunakylään työntekijöitä vielä moneen vuoteen.

Vuonna 2016 avattiin ensimmäinen sauna saunojille Jämsän Saunakylässä. Virpiön suuren savusaunan kunnostamisen jälkeen on saatu lisää savusaunoja käyttöön. Kesäaikana saunat lämpiävät joka lauantai. Toimintaa pyöritetään vapaaehtoisten työntekijöiden turvin. Talvella saunomaan pääsee tilauksesta.

Kansainvälistä kiinnostusta – paikallista tarjontaa

Saunaperinteen vaalijoilla on ollut mukavia huippuhetkiäkin. Kansainväliset filmiryhmät ja lehdistö sekä erilaiset vierailijat ovat löytäneet Jämsän saunakylän ilman markkinointia. Saunakylässä kuvaamassa ovat käyneet muun muassa Tanskan yleisradioyhtiö ja ranskalais-saksalainen Arte-kanava. Voi olettaa, että suomalaisen saunakulttuurin pääsy UNESCO:n perintöluetteloon tuo lisää kansainvälistä mielenkiintoa urhealle saunakylälle.

Saunakylässä on halua tarjota tilaa myös paikallisille yrityksille ja toimijoille sekä yhteisille tapahtumille. Ensi vuonna Jämsän saunakylässä vietetään Suomen Saunakulttuuri ry:n 10-vuotisjuhlia ja lisää uusia, kunnostettuja savusaunoja avataan saunottavaksi.