Karkauspäivänä syntyy keskimäärin 150 vauvaa – Pollarin perheen tytöstä oli tulla yksi heistä
Syntymäpäivän osuminen karkauspäivälle on tiettävästi harvinaisempaa kuin se, että lapsi syntyy lisävarpaan tai sormen kanssa.
Karkauspäivä on harvinainen syntymäpäivä. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on kolmen viime vuosikymmenen aikana syntynyt keskimäärin 150 lasta karkauspäivänä.
Seinäjoen keskussairaalassa syntyi viime yönä yksi karkauspäivän lapsi. Kolme muuta teki päivän mittaan tuloaan.
– Aivan vielä ei ole syntymän hetki koittanut, kertoi apulaisosastonhoitaja Maarit Kangasmäki torstaina iltapäivällä.
Seinäjoen keskussairaalassa syntyy nykyään keskimäärin neljä lasta vuorokaudessa, eikä karkauspäivä näytä poikkeavan muista päivistä.
Seinäjoella syntyi karkauspäivänä vuonna 2020 kolme lasta, vuonna 2016 kuusi, samoin vuonna 2012 ja vuonna 2008 seitsemän lasta.
Vuoden aikana syntyvien lasten määrä on painunut Seinäjoen keskussairaalassa alle 2 000 lapsen vuodesta 2016 lähtien.
Harvinaisempaa kuin lisävarvas tai -sormi
Karkauspäivä syntymäpäivänä on tiettävästi harvinaisempaa kuin se, että lapsi syntyy lisävarpaan tai sormen kanssa.
– En juuri nyt muista, milloin olisin nähnyt vauvalla lisävarpaan, mutta kyllä niitä muutamia vuodessa tulee vastaan, Maarit Kangasmäki pohtii.
Kakkua leivotaan joka vuosi
Alavutelaisen Pollarin perheen tyttövauva vältti täpärästi karkauspäivänä syntymisen. Hän syntyi jo Kalevalan päivänä, joka on liputuspäivä.
– Karkauspäivä kävi mielessä monta kertaa, kun odoteltiin, koska vauva syntyy.
Perhe ei yrittänyt mitenkään vältellä karkauspäivää.
– Toivoin vain toisen lapsemme syntyvän jo helmikuun puolella. Eikä se olisi haitannut, vaikka syntymäpäiväksi olisi tullut karkauspäivä, Johanna Pollari sanoo.
Isä Jani Pollarille kaveri oli ehtinyt lähettää jo viestin, että nyt kannattaisi odotella karkauspäivää ja säästää syntymäpäiväkuluissa.
– Mutta nyt sitten leivotaan kakkua joka vuosi, äiti nauraa.
”Ponnistamista ei ole pidätelty”
Tilastokeskuksen mukaan karkauspäivän lisäksi harvinaisia syntymäpäiviä ovat jouluaatto ja joulunpyhät muutenkin. Fanny Koskenranta ja Maarit Kangasmäki eivät kuitenkaan ole panneet merkille, että vanhemmat pyrkisivät ”välttelemään” näitä päiviä.
– En kyllä muista, että esimerkiksi karkauspäivää olisi yritetty välttää tai että siihen olisi syntymää tähdätty. Tai että kukaan olisi kieltäytynyt synnytyksen käynnistämisestä tai suunnitellusta sektiosta karkauspäivänä. Eikä ponnistamista ole pidätelty vuorokauden vaihteen yli, sanoo Maarit Kangasmäki.
Sama pätee jouluaattoon.
– Joku saattaa toki myöhemmin harmitella jouluaattona syntymistä, mutta syntymän hetkellä kukaan ei varmasti mieti, mikä päivä on, Fanny Koskenranta uskoo.