Kommentti: Orpon ja Purran hallituskopla on päättänyt jo yhdeksän miljardin sopeutukset yhtä jalkaa – mutta nyt alkaa huuto omissakin joukoissa

– Todella hyvä. Monessa olen ollut mukana. Vaikein paketti – paras prosessi ja päätöksentekokyky. Eikä edes vuotoja, hallituksen ytimestä kommentoitiin IS:lle kahden päivän kehysriihen tuloksia.

Pääministeri Petteri Orpon (kok) ja valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) oikeistohallituksen yhteisrintama piti, vaikka varsinkin eläkepolitiikassa hallituksen poliittisen pariskunnan välille rakennettiin jo erodraamaakin.

Mutta perästä kuuluu, se on pomminvarma asia.

Yksi havainto on sekin, että hallitus perui aikaisemmat puheensa, että menoja leikataan kaksi miljardia ja veroja korotetaan miljardilla. Nyt se meni fifty-fifty, 1,5 miljardia molemmista.

Veronkorotukset voittivat hallituksen aikaisemman säästöuhon.

Orpon on vaikea puolustaa linjaa edes omilleen, tai varsinkin heille. Veroja oli sittenkin helpompi korottaa kuin etsiä säästökohteita. Jotkut kokoomuslaiset kuvailivatkin ratkaisua ja linjaa pannukakuksi.

Lue lisää: Tässä ovat hallituksen päätökset: leikkaukset, veron­korotukset ja uudet menot

Mutta kovimmat torven töräytykset kuullaan luonnollisesti vasemmisto-oppositiolta. Se on pelin henki, sillä sen verran päätökset silppuavat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa entisten päälle.

Joku saattaa odottaa, että torstaina eduskunnan kyselytunnilla olisi jo opposition huuto kovimmillaan, mutta sen paremmin Orpo kuin Purrakaan ei ole paikalla tätä huutoa kuuntelemassa.

Orpo on EU:n huippukokouksessa, Purra Washingtonissa IMF:n ja Maailmanpankin kokouksessa.

Hallituksen puolustaminen jää muille ministereille.

Eduskuntakeskustelu tosin tuskin mitään uutta tarjoaa. Samaa stereotyyppistä huutoa on ollut suuressa salissa jo syksystä saakka.

”

Mutta kun julkisen talouden tilannetta katsoo, voi silti todeta, että pieniä ovat silakat joulukaloiksi.

Nyt hallitus siis sorvasi kolmen miljardin sopeutukset entisten kuuden miljardin päälle. Saavutus on kova, varsinkin jos sitä vertaa aikaisempiin vuosiin.

Sillä vältetään EU:n komission alijäämämenettely, Orpo ja Purra riemuitsivat.

Mutta kun julkisen talouden tilannetta katsoo, voi silti todeta, että pieniä ovat silakat joulukaloiksi.

Hallitus ottaa yhtä kaikki uutta lainaa tänäkin vuonna 13 miljardia. Julkisen velan osuus hätyyttelee 80 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun Ruotsissa sen osuus on 30 prosentin tasolla.

Riittääkö kolmenkaan miljardin sopeutukset kuin alkupaloiksi, kun Suomen julkisen talouden tilannetta katsoo vähänkään pitemmälle?

Toinen kysymys on, mistä Suomi saa kasvun eväitä, eikä pelkästään säästä itseään hengiltä?

Työantajaliitot kehuivat hallituksen T&K- ja investointipanostuksia, mutta työnantajien kiitokset eivät ole Orpon oikeistohallitukselle uusi asia.

”

Vasemmiston ja Sdp:n kritiikin osalta tilannetta helpottaisi, jos puheenjohtaja Antti Lindtmanilla olisi myös omia esityksiä julkisen talouden tilanteen tasapainottamiseen.

Vasemmalta laidalta alkaa joka tapauksessa tuttu puhuri, jossa muistutetaan, että arvonlisäveron puolentoista prosenttiyksikön nosto 25,5 prosenttiin leikkaa pienituloisilta – tosin se leikkaa kaikilta, sitä enemmän, mitä enemmän kuluttaa.

Tarjolla olevista vaihtoehdoista se oli silti luultavasti paras.

Mutta suuhun jää karvas maku, sillä samalla makeisverokin nostettiin 14 prosentista samaan 25,5:een.

Ehkäpä EU:n alijäämämenettelyn välttelyn ja leikkausten lisäksi hallitus onnistuu leikkaamaan myös muutaman kariestapauksen.

Vasemmiston ja Sdp:n kritiikin osalta tilannetta helpottaisi, jos puheenjohtaja Antti Lindtmanilla olisi myös omia esityksiä julkisen talouden tilanteen tasapainottamiseen.

Tätä historialliseksi kuvattua kehysriihtä voi ihan mielenkiinnon vuoksi vertailla Sanna Marinin (sdp) johtaman edellishallituksen puoliväliriiheen 2021, jota niin ikään pidettiin historiallisena.

Tämä riihi on käänteinen siihen verrattuna.

Tuolloin Marin antoi menohalujen viedä, ja menokurin puolesta urputtanut tuolloisen tiede- ja kulttuuriministerin Annika Saarikon johtama keskusta joutui nöyryytetyksi.

Riihiä voi vertailla ihan hallituspohjien vertailun takia.

Tuolloin keskusta mietti hallituksen jättämistä – mutta jättämättä jäi. Sen sijaan keskustan kylkeen jäi arpi. Riitainen, hallituksen erokriisin partaalle ajanut kehysriihi venyi melkein viikon mittaiseksi

Tuolloinen keskustasta uhottiin etukäteen, että Marin heittää politiikallaan budjettikehykset roskakoriin.

Tyyli on nyt totisesti toinen kolmen vuoden takaiseen.

Hallitus menee eri askelmerkeillä.

Vuoden 2021 kehysriihi oli siinäkin mielessä historiallinen, että valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) karkotettiin neuvottelupaikalta Säätytalosta.

Nyt Saarikko kuittasi kehysriihen päätökset, että hukkaan heitetyn vuoden päätteeksi hallitus pysäyttää koko Suomen.

Kehysriihipäätösten alle hallitus sai kuulla myös tuoreet gallupluvut.

Helsingin Sanomien kysely toisti reilun viikon takaista Ylen gallupin linjaa. Sdp:n kannatus nousi vajaat pari prosenttiyksikköä, ja se pääsi ykköseksi 21,6 prosentin kannatuksella.

Kokoomuksen ja perussuomalaisten kannatus tippui noin prosenttiyksikön verran: kokoomusta kannattaa nyt 19,9 prosenttia ja perussuomalaisia 17,8 prosenttia.

Eduskuntavaaleista kokoomuksen kannatus (20,8 %) on tippunut prosenttiyksikön ja perussuomalaisten (20,1 %) reilut kaksi prosenttiyksikköä.

Politiikan ammattilaiset ja penkkiurheilijat seuraavat nyt, miten hallituksen leikkaukset alkavat näkyä puolueiden kannatuksessa.

Onko suurempia muutoksia näköpiirissä?

Oman jännityksen tälle viikolle tuo vielä SAK:n hallituksen kokous torstaina.

Jatkaako ay-liike poliittisia lakkojaan, vai onko kulisseissa Hakaniemen ja hallituksen välillä neuvottelut esimerkiksi paikallisesta sopimisesta edenneet?