Krista Kiuru palaa tänään ministeriksi – kiihkeä soittelu vanhempainvapaalta herättää hallituskumppaneissa kysymyksiä
Sdp:n kansanedustaja Krista Kiuru on palaamassa tänään torstaina vanhempainvapaaltaan perhe- ja peruspalveluministeriksi, ja tätä tuurannut Aki Lindén (sd) vapautetaan tehtävästä.
Kiuru palaa takaisin sorvin ääreen juuri sopivasti, kun syksyn suuret kiistat ovat takanapäin. Hoitajien työriidassa on saatu sopu ja suojelutyön hoitajien lakkojen aikana varmistanut potilasturvallisuuslaki on käsitelty.
Eräs hallituslähde kuvaileekin, että Lindénille tulisi maksaa kuluneista viikoista ”likaisen työn lisää”.
Siitä tuntuu olevan hallituskumppaneiden kesken yhteisymmärrys, että mikäli Lindénin paikalla olisi viimeiset kahdeksan kuukautta istunut Krista Kiuru, olisi moni asia mennyt hyvin toisella tavalla – oli sitten kyse potilasturvallisuuslaista, koronanhoidosta tai hoitajamitoituksesta.
Aki Lindén sijaisti Krista Kiurua tämän vanhempainvapaan ajan perhe- ja peruspalveluministerinä kahdeksan kuukauden ajan.
Kiurun kerrotaan alkulomastaan kyenneen olemaan puuttumatta hallituksen toimintaan. Hän tyytyi seuraamaan koronapolitiikkaa aktiivisesti sivusta, vaikkakin paheksui sitä liian lepsuksi.
Loppumetreillä Kiurun ote on kuitenkin lähtenyt lipsumaan, ja hän on liukunut suoraan ja täysillä hallituksen päätöksiin vaikuttamiseen.
Hallitus pääsi viime viikolla pitkien neuvottelujen jälkeen sopuun ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituksen lykkäämisestä.
0,7:n mitoitus ei astu alkuperäisen suunnitelman mukaan voimaan ennen eduskuntavaaleja. Mitoitukseksi tulee ensi huhtikuusta alkaen 0,65 ja se nousee 0,7:ään vasta vuoden 2023 lopulla, eli kahdeksan kuukautta aiemmin suunniteltua myöhemmin.
Hoitajamitoitus on ollut Kiurulle monella tapaa henkilökohtainen projekti ja hän vastusti toimeenpanon porrastamista loppuun asti. Hänellä oli oma vaikutuksensa myös siihen, että neuvottelut aiheen ympärillä venyivät lopulta 2,5 viikon pituisiksi.
Kiuru osallistui aktiivisesti Sdp:n eduskuntaryhmän keskusteluihin hoitajamitoitukseen liittyen myös vanhempainvapaansa aikana. Puhelinlinjat kävivätkin alkusyksystä Porin ja Helsingin välillä kuumina, kun hän pyrki aktiivisesti saamaan Sdp:n kansanedustajia oman kantansa taakse.
IS:n tietojen mukaan puheluita tuli demarikansanedustajille siihen tahtiin, että osa lakkasi jossain vaiheessa vastaamasta puheluihin.
Lindénin ja Kiurun välillä oli hoitajamitoituksessa myös näkemysero.
Lindén ja pääministeri Sanna Marin (sd) olivat jo loppukesästä kertoneet julkisuuteen, että hoitajia ei saada ensi huhtikuuhun mennessä tarpeeksi hoitajamitoituksen toimeenpanemiseksi.
Lindén pelkäsi, että mitoitus johtaisi kaksi kuukautta ennen eduskuntavaaleja siihen, että hoivapaikan osastoja jouduttaisiin sulkemaan ja osastoilla vähentämään vuodepaikkoja, kun hoitajat eivät riittäisi mitoituksen tarpeisiin.
Kiuru sen sijaan oli huolissaan siitä, että hoitajamitoituksen porrastaminen tulkittaisiin hoitajakentällä niin, että tavoitteesta peruutetaan.
Ajoitus hoitajamitoituksen siirtämiselle oli vaikea senkin vuoksi, että hallitus oli hiljattain tuonut eduskuntaan hoitajaliitot suututtaneen potilasturvallisuuslain, jolla pyrittiin varmistamaan suojelutyö liittojen lakkojen aikana.
Hoitajajärjestöt järjestivät 16. syyskuuta mielenosoituksen potilasturvallisuuslakia vastaan Eduskuntatalon edessä.
Kiurun ajatuksena oli, että hoitajamitoitus tulisi saattaa voimaan, vaikka sitä ei kyettäisi hoitajapulan vuoksi kentällä noudattamaankaan. Oli vain luotettava siihen, että Valvira ei lähtisi sulkemaan lakia rikkovia hoitokoteja tai hoitokodit eivät itse lähtisi vähentämään vuodepaikkojen määrää.
– Mistä hän oli tämän luottamuksen itselleen kehittänyt, sitä en osaa sanoa. Meille se ei koskaan auennut, eräs hallituslähde kuvailee.
Lue lisää: Kommentti: Sdp on jo lähellä myöntää, ettei ihminen ollutkaan desimaali
Lue lisää: Aki Lindén: Hoitajamitoitus tarvitsee lisäaikaa – ”Emme saa 3 500 hoitajaa kevääseen mennessä”
Hoitajamitoituksen lykkääminen vaatii vielä uuden lakiesityksen antamista eduskunnalle. Virkamiehet ovat alkaneet jo valmistella esitystä, joka pitäisi saada eduskuntaan lähiaikoina.
Eräs hallituslähde ei sulje pois sitäkään mahdollisuutta, että Kiuru lähtisi tässäkin vielä nakkelemaan keppejä rattaisiin ja jarruttamaan ensitöikseen mitoituksen porrastamista.
Koronakriisin hoitaminen oli sekin hallituksessa viime vuosina pitkälti Kiurun näpeissä, ja hänet opittiin tuona aikana tuntemaan kovien koronatoimien puolustajana. Kiurun kannat olivat loppuaikoina ristiriidassa myös pääministeri Marinin kantojen kanssa.
Nyt sairaalakuormituksessa on koronasta johtuen jälleen nousua ja seuraava omikron-aalto on käynnistymässä useissa EU-maissa.
Suomessa oli vielä viime kesään asti voimassa tartuntatautilain määräaikaisia koronapykäliä liittyen rajaan ja ravintoloiden toimintaan. Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut pykälille jatkoa.
Uudet lakipykälät oli alunperin tarkoitus tuoda eduskuntaan jo toukokuussa, mutta tälle ei ole ainakaan toistaiseksi nähty hallituksessa tarvetta.
Hallituksen piirissä onkin huolta siitä, mikä Kiurun suhtautuminen on uuteen mahdolliseen korona-aaltoon varautumiseen. Jos Kiuru olisi ministerinä, tartuntatautilain pykälät olisivat jo voimassa, eräs hallituslähde arvelee.
Lindénin kuvaillaan sen sijaan suhtautuvan koronaan realistisesti.
Osassa hallituspuolueita toivottiin, että hänen kanssaan olisi ollut mahdollista toteuttaa myös muita muutoksia koronalinjaan.
Lindenin kerrotaan näyttäneen varovaisen vihreää valoa muun muassa sille, että tartuntatautilain pykälä hoitajien koronarokotevelvoitteesta voitaisiin poistaa. THL on myös esittänyt aikaa sitten, että korona poistettaisiin yleisvaarallisten tartuntatautien listalta.
Kiurun kanssa muutoksia tuskin saadaan tehtyä, IS:lle arvellaan.