Banner Before Header

Mitä Suomen pitäisi tehdä, kun Turkki asettui Nato-jäsenyyden tielle? Mats Uotila ja Lauri Lindén väittelevät

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden eteneminen on tyssännyt Turkin vaatimuksiin. Miten Suomen pitäisi Turkin kanssa menetellä?

Lauri Lindén: Turkki on juuri niin iso ongelma kuin kuvitella saattoi ennen Nato-hakemuksen jättämistä. Oikeastaan vielä isompi. Tuollaista se on Erdoganin kaltaisen tyypin kanssa yhteistyön teko. Mutta yhtään siimaa Suomelle tärkeissä arvoissa ei ole syytä antaa.

Mats Uotila: Tilanne on hankala, koska valtaosa vaatimuksista on sellaisia, joihin Suomi ei voi vaikuttaa. Sen vuoksi neuvottelukin on vaikeaa. Olemme sivullinen uhri tässä Turkin ja Yhdysvaltojen välisessä pelissä. Uskon kuitenkin, että ratkaisu löytyy tavalla tai toisella. Pallo on nyt Yhdysvalloilla ja Natolla.

Lindén: Näinhän se on. Minusta on kiusallista, että Suomessakin ollaan alettu nöyristelemään Turkin suuntaan, ja esimerkiksi Petteri Orpo väläytti, että aseenvientikieltoja voitaisiin mahdollisesti purkaa. Ei voida purkaa. Ja Suomi tekee juuri tässäkin kohtaa itsenäisesti.

Uotila: En suhtaudu asevientikieltoon noin jyrkästi, kyllä sitä pitää voida tarkastella. Se ei kuitenkaan riitä Turkille, eikä myönnytyksiä voi tehdä loputtomiin tai oikeusvaltioperiaatteen vastaisesti. Jos neuvottelut eivät etene, niin Suomi voi tehdä kahdenvälisiä sopimuksia meihin myönteisesti suhtautuvien Nato-maiden kanssa.

Lindén: En näe, miten Suomi voi kirkkain silmin lähteä tällaisiinkaan myönnytyksiin, kun Turkki on Venäjän lailla hyökkäyssotia käyvä maa, joka rikkoo ihmisoikeuksia sen minkä kerkeää. Kaikesta tästä herää herkullinen kysymys: voisiko Turkin jotenkin savustaa ulos Natosta?

Uotila: Asevientikiellot ovat tilannekohtaisia eikä niitä kannata lyödä julkisuudessa lukkoon. Sellainen vie äkkiä neuvottelut umpikujaan. Natosta erottaminen ei ole mahdollista ainakaan muodollisesti, mutta toki esimerkiksi Yhdysvalloilla on keinoja painostaa liittolaiset ruotuun.

Lindén: Niinhän ne ovat, mutta aika vaikea nähdä, että nyt olisi se tilanne, kun Turkki valmistelee uutta hyökkäyssotaa Syyriaan. Turkin erottaminen ei tosiaan ole todennäköistä, mutta esimerkiksi Yhdysvaltojen entinen diplomaatti Elizabeth Shackelford esitti tällaisen ajatuksen kolumnissaan. Ääni on tämän suhteen muutenkin voimistunut. Herkullinen ajatus. Ja tosiaan USA:lla on varmasti paljon sananvaltaa asiaan.

Uotila: Hankalaksi heittäytyvä jäsenmaa voidaan esimerkiksi sulkea kokousten, tiedustelutiedon tai yhteisten ohjelmien ulkopuolelle. Turkkihan potkittiin vuonna 2019 ulos F-35-hävittäjäohjelmasta, koska se osti Venäjältä aseita. Tähän ohjelmaan takaisin pääseminen lienee nyt Turkin suurin tavoite.

Lindén: Huolestuttavaa tästä tekee Pohjois-Makedonian esimerkki. Kreikka piti Makedoniaa nimikiistan takia vuosia Nato-hirressä ennen kun maa taipui. Siinä ei USA:n painostus auttanut. Ehkä nyt vaatimukset ovat kovempia tilanteen akuuttisuuden takia. Saa myös nähdä, mitkä ovat Turkin ja Venäjän todelliset suhteet.

Uotila: Ennemmin tai myöhemmin meistä tulee Naton jäseniä. Ei ole Turkillekaan loppupeleissä edullista, jos välit muihin jäsenmaihin kiristyvät. Tilanne on myös siinä suhteessa hyvä, että meillä on kahdenväliset turvatakuut Iso-Britannian kanssa, ja Venäjällä ei ole kykyä ryhmittää joukkoja itärajalle.

Lindén: Näinhän sitä uskoisi. Pitää kuitenkin valmistautua siihen, että ”vaaran vuosista” tulee pitempiä kuin odotimme, koska Turkki ei näytä taipumisen merkkejä. Meidän tilanne on toisaalta Ruotsia parempi ja Kremlin lausunnot Suomen suuntaan huojentavia. Mitä näinä hetkinä sitten pitäisi tehdä? Ainakin diplomaateille on työtä edessä.

Uotila: Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet sen, että vuosikymmeniä poliitikkojen kädenlämpöisissä puheissa elänyt “Nato-optio” on ollut todella vaarallinen harhakuva. Se vei meidät pelinappulaksi Turkin ja Yhdysvaltojen väliseen kukkotappeluun. Luotan silti diplomatiaan ja etenkin presidentti Niinistöön. Hän on hoitanut tilannetta loistavasti.

Lindén: Minusta kertoo enemmän siitä, minkälaiseen porukkaan ollaan menossa. Turkki voi koska tahansa vetää korttipakasta jotain tällaista, ja sitten ollaan liemessä. Kreikalta voidaan kysyä, minkälainen kumppani Turkki on. Mutta kuten sanottu, ulkopoliittisella johdolla on ollut homma hanskassa, ja Suomi on tällä hetkelläkin erittäin hyvässä turvassa.

Uotila: Toivottavasti sinisilmäisyyden ja naiiviuden aika Suomen ulkopolitiikassa on ohi. Meillä on ehkä ollut tapana ajatella, että kun olemme kiltti mallioppilas, niin saamme osaksemme samanlaista kohtelua. Tosiasiassa se ei mene niin. Valehtelu ja lupausten pettäminen ovat Erdoganin ja muiden autoritääristen johtajien työkalupakissa myös jatkossa.

Mats Uotila on Sastamalasta kotoisin oleva 17-vuotias kokoomuslainen. Lauri Lindén on Helsingistä kotoisin oleva 19-vuotias vasemmistolainen. Uotila ja Lindén väittelevät tällä palstalla ajankohtaisista aiheista.

Source Link is.fi