Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL) ei ole antanut käynnissä oleviin hallituksen koronaministeriryhmän neuvotteluihin aiemmasta muuttunutta lausuntoa koulusuluista. Ilta-Sanomat kysyi asiaa THL:n viestinnästä hallituksen neuvottelujen alettua.
THL:stä viitataan laitoksen viimeisimmän kannan löytyvän niin sanottua hätäjarrumekanismia koskevasta 20. joulukuuta päivätystä lausunnosta.
THL toi kantansa julki myös suullisesti hallituksen 21. joulukuuta pitämissä neuvotteluissa. Se katsoi, ettei koulujen sulkemisella saavuteta epidemian hillinnässä sellaista hyötyä, joka olisi perusteltavissa ottaen huomioon sulkemisen aiheuttamat huomattavat pitkäaikaishaitat lapsille ja nuorille.
Koulujen etäopetus kiristää tunnelmia hallituksessa. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila kertoi keskiviikkona Ylellä ministeriön esittävän tammikuun loppupuolelle kestävää etäopetusjaksoa koronatilanteen vuoksi. Esitys ei koskisi esiopetusta eikä luokka-asteita 1–3.
Päätös yllätti muut hallituspuolueet, eikä esimerkiksi opetusministeri Li Andersson (vas) saanut siitä ennakkovaroitusta. Etäopetusta ajaa hallituksessa IS:n tietojen mukaan erityisesti STM:ää johtava perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd).
Varhila ja Kiuru korostivat pitkäkestoista koronaa käsitelleessä tiedostustilaisuudessa, että etäopetukseen siirtyminen on yksi viimeisistä keinoista, joita viranomaisilla on käytössään ennen poikkeusolojen julistamista. Kiurun mukaan päätös tulisi tehdä pikaisesti, koska koronan levitessä nyt nopeasti jokaisella päivällä on merkitystä.
– Itse pelkään että kouluihin palaaminen ensi viikolla ei ole valitettavasti turvallista, Kiuru sanoi.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) sanoi aiemmin tänään IS:lle hallituksen käsitelleen koulujen tilannetta perusteellisesti joulun alla pidetyissä neuvotteluissa.
– Hallitus käsitteli rajoitustoimia ennen joulua, eikä tuolloin antanut THL:n arvioon nojaten valtakunnallista suositusta koululaisten joululoman pidentämiseksi tai etäopetukseen siirtymiseksi, Marin sanoi.
Hänen mukaansa hallitus voi antaa alueellisille viranomaisille suosituksen etäopetukseen siirtymisestä, mikäli terveysviranomaisten arvio asiassa on muuttunut.
Neuvotteluihin mennessään Marin sanoi koronaministeriryhmän kuulevan niissä tuoreimman arvion. Uuden koronaministeriryhmän neuvotteluja vetää Kiuru.
– Tietenkin me kuuntelemme THL:ää ja STM:ää tässä kysymyksessä, mutta THL:n arvio tietenkin kovasti painaa. Me emme halua asettaa lapsille ja nuorille yhtään enempää rajoitustoimia kuin on aivan välttämätöntä, Marin sanoi.
THL kuvasi omaa ajatteluaan koulusuluista joulukuun lausunnossa hyvin samoilla sanoilla kuin suullisestikin.
Sen mukaan lasten rooli epidemiassa on uudesta virusmuunnoksesta huolimatta aikuisia selvästi alempi.
– Tällä on vaikutusta sekä lasten sairaalahoitotarpeeseen että siihen, kuinka paljon heidän rokotuksiaan tulee omikronin leviämisen valossa priorisoida. Vanhempien lasten ja nuorten (12-17-vuotiaat) toisista rokotuksista on kaikkein vähiten aikaa rokotusohjelman piirissä tähän saakka olleen väestön osalta. Heillä on siten nykyhetkellä väestössä paras suoja niin tartuntaa kuin vakavaa tautimuotoa vastaan.
THL ei lausunnossaan pitänyt koulusulkuja tai lomien pitkittämistä perusteltuna.
– 12 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien lasten ja nuorten kontaktien rajoittaminen koulusuluilla tai lomien pitkittämisellä ei tällä hetkellä arvioida saavutettavan merkittävää vaikutusta, eikä se siten ole epidemiologisen tiedon valossa tämän hetken arvion mukaan perusteltua.
Se viittasi 5-vuotiaiden lasten rokotusharkinnan pohjaksi tehtyyn mallinnukseen. Siinä kattava rokottaminen 5-vuotiaisiin saakka tuotti 3,1-4,4 prosenttiyksikön laskun teholliseen R-lukuun. Tämä ei nykyisessä tartuntatilanteessa THL:n mukaan laskennallisesti hidastaisi epidemian kulkua merkittävästi.
– Lasten rokottamisen ja myös kontaktien rajoittamisen vähäinen merkitys selittyy pienten lasten pienemmällä roolilla koronavirusepidemiassa kaiken kaikkiaan: alle 10-vuotiailla alttius, ja siten myös kyky tartuttaa eteenpäin, ovat olleet vain noin puolet, joidenkin julkaisujen mukaan vain neljännes, aikuisten alttiudesta. Tämä pätee myös muihin väestössä ennen Covid-19-pandemiaa kiertäneisiin muihin koronaviruksiin, THL totesi.
Sen mukaan sosiaalisesti aktiivisten aikuisten rooli on ollut selvästi merkittävin sekä tartuntojen että välillisesti – vanhempiin ikäluokkiin siirtymisen kautta – sairaalataakan osalta. Joulukuussa laitos ei katsonut, että omikronmuunnos toisi asiaan oleellista muutosta.
– Epidemian kuluessa on Suomesta väestötason havaintoja muutoinkin siitä, että koulusulut eivät ole toimiva keino epidemian hallinnassa, eivät edes tartuntoihin lasten parissa.
THL teroitti lausunnossaan lasten ja nuorten tautitaakan olleen pandemian aikana hyvin vähäinen aikuisiin ja ikääntyneisiin verrattuna.
– Sairaalahoitoja on ollut vähän, vaikka koulut ovat olleet auki kevättä 2020 lukuun ottamatta. Tätä tukee myös kansainvälinen kirjallisuus ja aineistot. Lapsilla on ollut koulujen vaikutuksesta paljon enemmän kontakteja kuin keskimäärin aikuisilla, joten paljon suuremman tautitaakan syntyyn mahdollisuudet olisivat olleet olemassa.
Omikron-muunnoksen myötä tarttuvuus johtaa THL:n mukaan todennäköisesti kasvaviin tartuntamääriin myös lasten parissa, mutta ei ole näyttöä siitä, että lasten rooli olisi uuden variantin levitessä merkittävämpi kuin aiempien koronavarianttien kohdalla.
– On kiistatonta, että omikron-variantti laajasti levitessään aiheuttaa myös lapsilla ja nuorilla merkittävän määrän tartuntoja, jotka ovat valtaosin vähäoireisia tai oireettomia. Heihin kohdistuvat rajoitustoimet ovat kuitenkin yllä mainituista syistä heikosti perusteltavissa, niin heitä itseään koskevan tautiriskin, kuin epidemian hallinnankaan keinona.
THL päätti lausuntonsa siihen, että lapsiin kohdistuvien rajoitustoimien tulee edellä mainituista syistä olla viimesijaisia.