Warning: PHP Request Startup: open(/var/cpanel/php/sessions/ea-php82/sess_e01a780b9bbbc2d2990d1697a75a252d, O_RDWR) failed: Disk quota exceeded (122) in Unknown on line 0

Warning: PHP Request Startup: Failed to read session data: files (path: /var/cpanel/php/sessions/ea-php82) in Unknown on line 0
Poistumistiet eivät riitä, nyt kouluissa pitää olla myös pakotie – selvitimme, miten koulut varautuvat uhkiin – Uutisalue
Banner Before Header

Poistumistiet eivät riitä, nyt kouluissa pitää olla myös pakotie – selvitimme, miten koulut varautuvat uhkiin

Suomen kaupunkien kouluissa harjoitellaan säännöllisesti kouluampumisten varalle. Oppilaat harjoittelevat esimerkiksi esteiden kasaamista ovien eteen ja piiloutumista väkivaltaiselta henkilöltä.

Ainakin Jyväskylässä harjoituksia varten on käytössä Poliisihallituksen salainen ohjeistus.

Muun muassa nämä asiat kävivät ilmi, kun Yle kysyi asiaa Suomen isoista kaupungeista.

Kuudesluokkalainen oppilas kuoli ja kaksi kuudesluokkalaista haavoittui ampumisessa tiistaina Vantaan Jokirannan koulussa. Koulu on osa Viertolan koulua.

Poliisi otti kiinni teosta epäiltynä koulun 12-vuotiaan oppilaan. Hän käytti lähisukulaisensa omistamaa, luvallista käsiasetta.

Koulun pihassa ja läheisyydessä oli runsaasti poliiseja ja muita viranomaisia.

Poliisin mukaan erityyppiset koulu-uhkaukset ovat Suomessa viikoittaisia. Kuva Vantaan Jokirannan koulun pihalta tiistana. Kuva: Silja Viitala / Yle

Tiistain tapauksen taustoista ei vielä tiedetä paljoa. Tämä artikkeli kertoo koulujen varautumisesta yleisesti.

Listasimme kolme esimerkkiä siitä, millaisiin asioihin kaupungit kiinnittävät varautumisessa huomiota.

1. Harjoittelu ja poliisin salainen ohje

Kouluissa harjoitellaan säännöllisesti muun muassa poistumista ja suojautumista.

Esimerkiksi Jyväskylän kouluissa noudatetaan Poliisihallituksen ohjeistusta vuodelta 2011. Kaupunki ei kerro harjoitusten yksityiskohtia, koska poliisin ohjeistus on salainen.

– Ohjeistus käydään vuosittain koulujen henkilökunnan kanssa läpi, jotta jokaisella on käsitys, miten toimitaan tietyissä tilanteissa, sanoo perusopetuksen palvelujohtaja Sami Lahti.

Rovaniemellä koulut toimivat puolestaan salaisen, kaupungin sivistyslautakunnan hyväksymän oppilaitosten valmiussuunnitelman mukaan.

Yläkoulun luokassa oppilaita kuvattu takaapäin.

Seinäjoella käytössä on turvallisuussuunnitelma, ja koko Seinäjoen lyseo harjoittelee vuosittain pelastautumista. Ulos pelastaudutaan esimerkiksi tulipalon uhatessa, sisälle luokkiin lukittaudutaan ulkoisen vaaran uhatessa. Arkistokuva vuodelta 2022. Kuva: Kati Ala-Renko / Yle

Joensuun lyseon peruskoulussa harjoiteltiin viimeksi helmikuussa väkivaltaiselta henkilöltä suojautumista.

Noin 450 oppilaan yläkoulussa järjestetyssä harjoituksessa oppilaat suojautuivat luokkiin, kasasivat esteitä ovien eteen ja poistuivat näkösuojaan.

– Aika tosissaan oppilaat ottivat harjoituksen. Purkukeskusteluissa nousi esille huoli siitä, onko tilanne oikeasti mahdollinen, rehtori Anna Renko kertoo.

Lappeenrannan opetustoimenjohtaja Mari Routti kertoo, että uusissa koulurakennuksissa on käytetty paljon ”muuntojoustavia” eli liikuteltavista elementeistä muodostuvia oppimistiloja.

– Jo koulujen suunnitteluvaiheessa on huolehdittu siitä, että myös tällaiset tilat ovat turvallisia ja että ne voidaan sulkea, jos on tarve suojautua sisälle, Routti sanoo.

Naulakossa talvivaatteita Itä-Suomen koulun Lappeenrannan yksikössä.

Lappeenrannassa opetusta on tarkoitus keskittää isompiin yksiköihin. Myös avoimia opetustiloja on käytössä. ”On tärkeää, että isojen yksiköiden sisään muodostetaan rakenteellisesti pienempiä yhteisöjä ja niiden hyvinvoinnista pidetään huolta”, Mari Routti sanoo. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Myös Kouvolan kouluissa harjoitellaan sekä sisälle suojautumista että ulos pelastautumista. Turvallisuussuunnitelmia päivitetään jatkuvasti.

Turussa suojautumista koulun sisällä harjoitellaan esimerkiksi mahdollisten ampumisvälikohtauksien vuoksi ainakin vuosittain.

Turun kasvatus- ja opetusjohtaja Timo Jalonen pohtii muun muassa sitä, miksi kouluille ei ole palkattu vartijoita. Videolla Jalonen kertoo myös Turun koulujen harjoittelusta.

Video: Minna Rosvall / Yle

2. Varaovia luokkahuoneisiin

Kouluihin rakennetaan varaovia pakenemisen helpottamiseksi.

Opetushallituksen yliarkkitehti Roope Rissanen kertoo, että poistumisteiden rinnalle on tullut käsite pakotie.

Kouluissa pitää paloturvallisuuden vuoksi olla vähintään kaksi erillistä poistumistietä.

Nykyään pitää olla myös pakotie siltä varalta, että oppilaat ovat pelastautuneet ulkoiselta uhalta sisälle luokkiin.

– Monesti tämä toimii myös niin, että luokat ovat jollain tavalla yhdistettäviä pedagogisten syiden vuoksi, ja samalla se mahdollistaa myös pakotien, Rissanen sanoo.

Esimerkiksi Turussa uusiin kouluihin ja peruskorjattaviin tiloihin rakennetaan toinen ovi poistumista varten. Myös monissa vanhoissa kouluissa on varaovia.

Kouvolassa uusissa kouluissa kiinnitetään huomiota uloskäyntien määrään, jotta rakennuksista pääsee helposti ulos.

Hirvelän koulun oppilaat ottamassa kouluruokaa ruokalinjastolla.

Kouvolassa hyödynnetään varautumisessa myös ulkopuolisten turvallisuusalan ammattilaisten apua. Ammattilainen on esimerkiksi käynyt läpi uusien suurten koulujen suunnitelmia. Kuva: Antro Valo / Yle

3. Koulujen ovia pidetään lukossa

Osassa kouluista ovet pidetään lukittuina.

Esimerkiksi Turussa koulujen ovet ovat arkisin ja viikonloppuisin pääosin lukossa.

– Koulujen ovet ovat kiinni, koska sillä estetään esimerkiksi päihtyneiden pääsy koulujen vessoihin. Kouluihin on mahdollista kuitenkin päästä sisään esimerkiksi samalla ovenavauksella toisen henkilön kanssa, kertoo kasvatus- ja opetusjohtaja Timo Jalonen.

Jyväskylässä osassa kouluista ovet ovat aina lukossa.

Tampereella koulut eivät yleensä sulje pääoviaan. Rehtori voi päättää koulujen lukitsemisesta turvallisuussyistä.

Turun Vähä-Heikkilän koulun pihalla näkyy koripalloteline.

Esimerkiksi Turun Vähä-Heikkilän koulussa ovet pidetään lukossa. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Tampereen kouluissa luokkien ovet ovat kuitenkin usein lukittu. Pääsääntöisesti tällä ehkäistään sitä, ettei kukaan käytävältä pääse häiritsemään luokkaa.

Rovaniemen koulutuspalveluiden päällikkö Kai Väistö sanoo, että sisälle suojautuminen on helpointa niissä koulurakennuksissa, joissa on sähköinen lukitus.

Koulujen lukitusjärjestelmät ovat siis kehittyneet, mutta muutoksia on tullut myös kuulutus- ja opastejärjestelmiin.

Opetushallituksen yliarkkitehti Roope Rissanen kertoo, että kuulutuksia pitää voida tehdä esimerkiksi kolmesta eri paikasta, ei vain opettajainhuoneesta, kuten ennen.

Source Link yle.fi