Banner Before Header

Presidentti Niinistö kertoo keskusteluistaan Erdoganin kanssa – näin Nato-asia nousi esiin huhti­kuussa

Suomen ja Ruotsin Nato-prosessi on ajautunut loppukevään ja alkukesän aikana jumiin, joka ei näytä aukeavan nopeasti. Turkki on viikko toisen perään toistanut Suomelle ja erityisesti Ruotsille omia vaatimuksiaan, jotka maiden pitäisi sen mielestä täyttää ennen pääsemistä Natoon.

Turkin puheet ovat käynnistäneet myös arvauspörssin siitä, kenelle Turkin valtiojohdon vaatimukset tosiasiassa on suunnattu. Kysymystä on koettanut selvittää myös presidentti Sauli Niinistö, jonka tehtävänä on osaltaan avata diplomaattista solmua.

Niinistö näkee lukuavaimen siinä, miten Suomen ja muiden Nato-maiden käytännöt Turkin esittämissä asioissa suhteutuvat toisiinsa. Hän on selvityttänyt Suomen suhtautumista ja käytäntöjä terrorismitilanteeseen erityisesti suhteessa muihin eurooppalaisiin Nato-maihin. Lopputulema on ollut, että käytännöt ja myös Suomen lainsäädäntö vastaavat Nato-maita. Tältä osin Suomen pitäisi siis täyttää Naton jäsenvaatimukset.

Niinistön mukaan ajatusta voidaan jatkaa niin, että vaatimukset saattavat heijastaa Turkin yleisempää tyytymättömyyttä. Jos Suomi käyttäytyy kutakuinkin samalla tavalla kuin muutkin Nato-maat, siitä voi tehdä Niinistön mukaan tiettyjä päätelmiä.

–  Siitä voidaan ehkä nyt päätellä vähän, että Turkki haluaa aika laajasti tämän oman näkemyksensä tuoda esiin. Ja laajalle joukolle, Niinistö sanoo STT:n haastattelussa

Keskusteluja aseviennistä

Turkin presidentinhallinto nosti presidentti Recep Tayyip Erdoganin ja Niinistön puhelun jälkeen huhtikuun alussa Twitterissä esille, että Erdogan korosti yhteistyön kasvavaa merkitystä puolustusteollisuudessa ja lausui odotuksensa asevientirajoitusten poistamista.

Niinistön mukaan hän puhui kyllä Erdoganin kanssa huhtikuun alussa Suomen aseviennistä ja on keskustellut siitä aiemmin muun muassa viime syksynä, mutta asia ei näyttäytynyt huhtikuussa ehtona Suomen Nato-jäsenyydelle.

–  Se oli erillinen keskustelu tästä. Se oli jo käyty, kun hän otti tämän Nato-jäsenyyden esille, Niinistö sanoo.

Niinistö kertoo, että hän jätti Erdoganille tarkoituksella tilaa ottaa Suomen Nato-jäsenyys esille. Erdogan kertoikin myönteisestä suhtautumisesta.

–  Tietysti olisin sen itse ottanut, jos hän ei olisi itse sitä tehnyt, Niinistö sanoo.

Niinistö ja Erdogan jatkoivat keskustelua toukokuussa, kun Turkin näkemys oli jo muuttunut.

–  Silloin puhelussa ei muusta päästy tai syntynyt yhteisymmärrystä kuin siitä, että presidenttien kanslioitten tai kabinettien välillä jatketaan keskustelua ja siihen on sitten otettu myös ulkoministeriötä meiltä mukaan ja heiltä myös, Niinistö sanoo.

Keskustelua Niinistön kabinetista myös käydään tiiviisti, hän kertoo.

Painetta Syyrian konfliktista

Syyrian konflikti oli alkujaan syy siihen, että muun muassa Suomi ryhtyi tekemään negatiivisia päätöksiä Turkkiin suuntautuvasta puolustustarvikkeiden viennistä.

Turkki on ilmaissut valmistelevansa jonkinlaista uutta sotilaallista operaatiota Syyriaan.

–  Kaiken kaikkiaan olemme nyt jo melko mutkikkaassa tilanteessa. Enkä tarkoita nyt vain Turkki-kysymyksessä ja meidän Nato-kysymyksessämme, vaan jos nyt ajatellaan Eurooppaa tällä hetkellä. Ja epäilemättä nuo asiat, mitkä mainitsit, niin edelleenkin tekevät huomattavan hankalasta tilanteesta vielä hankalamman.

Source Link is.fi