Puolan ulkoministeri näytti EU-kollegoilleen videon Valko-Venäjän rajalta: ”Pakolaisryhmää työnnetään aseellisesti eteenpäin”
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) arvioi uusien Valko-Venäjän vastaisten pakotteiden tulevan voimaan marraskuun lopussa tai joulukuun alussa. EU-ulkoministerit sopivat pakotteiden laajentamisesta maanantaina.
Lisäpakotteita oli valmisteltu jo aiemmin, mutta nyt niiden piiriin lisätään siirtolaisten kuljetuksiin Puolan rajalle osallistuneita tahoja. Kyse voi olla esimerkiksi matkanjärjestäjistä, matkatoimistoista tai esimerkiksi lentoyhtiöistä.
Pakotteiden yksityiskohdat ovat viilattavana. EU:n ulkoasioiden korkean edustajan Josep Borrellin mukaan pakotteet voisivat tulla voimaan jo tulevina päivinä.
EU tukee yksimielisesti Puolan toimintaa pakolaiskriisissä Valko-Venäjän vastaisella rajalla.
EU:n ulkoministerit ovat koolla Brysselissä, ja kokouksen aluksi Puolan ulkoministeri oli näyttänyt kollegoilleen videon Valko-Venäjän rajalta.
– Meillä oli mahdollisuus nähdä Puolan ulkoministerin Zbigniew Raun kokoama videoesitys. Se ei ollut pitkä. Se oli sitä dramaattisempi, muutamista tilanteista, joita siellä rajalla on ollut, ulkoministeri Haavisto kertoi maanantaina pitämässään tiedotustilaisuudessa.
– Näkyi hyvin selvästi, että sitä pakolaisryhmää, joka pyrkii Puolan puolelle – sitä aseellisesti työnnetään eteenpäin. Heidän takanaan on aseellisia miehiä. Siviilit ovat kahden aseistetun ketjun välillä. Toisaalta Valko-Venäjän puskemana, Puola on toisella puolella rajavartijoiden ja myös sotilaiden toimin. Huonoltahan tämä tilanne näyttää, Haavisto jatkoi.
Valko-Venäjä on tuonut Puolan vastaiselle rajalleen pääosin Lähi-idästä kotoisin olevia turvapaikanhakijoita, ja Puola ei ole päästänyt heitä rajan yli. Aiemmin syksyllä Valko-Venäjä teki samoin Liettuan ja Latvian vastaisille rajoilla, ja Latvia ja Liettua pitivät rajansa kiinni.
Samoin Kreikka sulki rajansa talvella 2020, kun Turkki toi Kreikan vastaiselle rajalle turvapaikanhakijoita.
Haaviston mukaan EU:n ulkoministerit olivat yksimielisiä tuestaan rajojaan sulkeneille EU-maille pakolaiskriisissä Valko-Venäjän rajalla.
– Kaikissa puheenvuoroissa tuli erittäin vahva solidaarisuus Puolalle, Latvialle ja Liettualle. Todettiin, että tämä on EU:n yhteinen asia: rajan suojelu, Haavisto totesi.
Puola on ollut EU:n hampaissa pitkään, koska se on lipsunut oikeusvaltioperiaatteista. Tänään ulkoministerit eivät keskustelleet sanaakaan tästä.
– Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukashenka on saattanut ajatella, että Puola on hyvä kohde, koska se jakaa EU:ta. Ei se kyllä tänään jakanut millään tavalla. Kaikki näkivät, että tämä turvallisuustilanne on ykkösasia, ja muihin asioihin, joita Puolan kanssa joudutaan käymään läpi, palataan myöhemmin, Haavisto kertoi.
Ulkoministerit sorvasivat viidettä pakotepakettia Valko-Venäjää vastaan.
– Tähän pakettiin lisätään henkilöitä ja tahoja, jotka ovat hybridioperaation takana. Pakotteita voidaan kohdistaa matkanjärjestäjiin, matkatoimistoihin tai henkilöihin, jotka puskevat ihmisiä rajaa kohti, Haavisto sanoi.
Ulkoministeri Haavisto kertoi, että EU suurlähetystöjensä kautta viestittää Lähi-idän ja Afrikan maille unionin yhtenäisyydestä.
– Pyritään estämään kauttakulkua ja lentojen lähtöä. Pyritään myös välittämään viestiä, että väite, jota Valko-Venäjä on levittänyt, että tie Eurooppaan olisi auki Minskin kautta –että se väite on väärä.
– Tätä tietoa on pyritty nyt levittämään. Ihmiset saattavat uskoa kuulopuheita ja vääriä tietoja, ja tätä disinformaatiota on torjuttu, Haavisto totesi.
Aikeissa on myös saada pysäytettyä EU:ta kohti tulevat turvapaikanhakijoiden lennot.
Esimerkiksi jo nyt Irak on tarjoutunut järjestämään paluulentojaan kansalaisilleen, jotka haluavat palata vapaaehtoisesti Valko-Venäjältä Minskistä kotiin Irakiin, ja Turkki puolestaan on kieltäytynyt lennättämästä Irakin, Jemenin ja Syyrian kansalaisia Turkista Valko-Venäjälle.
Haavisto itse kertoi lauantaina Ylen Ykkösaamussa, että joidenkin puheiden mukaan suomalaisia olisi ollut Valko-Venäjällä mukana ihmissalakuljetuksessa.
– Tällaisia huhuja on edelleen liikkeellä. Joko Valko-Venäjällä tai lähtömaissa on saatettu houkutella sellaisella verukkeella, että kohti Suomea voi tätä reittiä pitkin päästä.
– Saksaan verrattuna ei siirtolaisuuden paine ole missään tapauksessa meihin kohdistumassa. Tällainen pelko ei ole realisoitunut mutta totta kai kannattaa olla varuillaan, Haavisto sanoi.