Savolaisen sähköpylvään viereen ajoi salaperäinen valokuvaaja – tällaisia uhkia on nyt ympäri Suomea
Tuntematon auto pysäköi Etelä-Savossa Juvalla olevan sähköjohdon läheisyyteen, tien varteen. Autossa oli Norjan rekisterikilvet. Autosta nousi ulos henkilö, joka valokuvasi energiayhtiö Järvi-Suomen Energian 110 kilovoltin johdon kulmapylvästä.
– Ne ovat ihan kauniita, mutta eivät ne yleensä kansalaisia kiinnosta, sanoo Järvi-Suomen Energian toimitusjohtaja Arto Nieminen.
Henkilö lähti pois paikalta, kun muita tuli paikalle. Ei ole selvinnyt, miksi kulmapylväs kiinnosti kuvaajaa.
Suur-Savon Sähkön toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen kertoo, että vastaavanlaisia erikoisia tilanteita tapahtui Suur-Savon sähkön alueella muutaman kerran. Tuoreimmasta on nyt yli puolisen vuotta aikaa.
– Me insinöörit olemme kovin ihastuneita näihin, mutta eivät ne niin erikoisia tai kiinnostavia kohteita ole, Tykkyläinen sanoo.
Asia on nyt ajankohtainen, koska Suomen ja Viron välisen kaasuputken rikkoutuminen on saanut viranomaiset nostamaan valmiutta muunkin infrastruktuurin suhteen.
Yle soitti sähköyhtiöihin eri puolille Suomea. Kuopiossa ja Tampereella on havaittu droneja. Siitä ei tosin ole tietoa, onko kyse ollut tiedustelusta.
Kaikki sähköyhtiöt eivät halua kertoa medialle sitä, onko heidän kohteidensa lähettyvillä ollut tavallisesta poikkeavaa toimintaa. Yksi syy siihen on se, mitä seuraa siitä, kun sanoo olevansa turvassa.
Näin kävi esimerkiksi Fingridille tällä viikolla.
Palvelunestohyökkäykset ovat tuttuja myös muille energiayhtiöille. Esimerkiksi Carunalla on koputuksia. Se tarkoittaa sitä, että joku tai jokin haluaisi päästä heidän tietoverkkojensa sisään.
Muun muassa Kankaanpäässä Satakunnassa toimivan Vatajankoski Oy:n toimitusjohtaja Pekka Passi kertoo, että yrityksen toimiston pihalla kävi tämän vuoden aikana epäilyttävä auto. Siinä oli Ukrainan rekisterikilvet.
Yhtiö epäilee, että autosta olisi yritetty päästä toimiston langattomaan sisäverkkoon.
Havaintoja autosta on muutama. Ne ovat olleet aikaisin aamulla ja myöhään illalla.
Asiasta on ilmoitettu eteenpäin Suojelupoliisille.
Myös yhtiön tietoliikenneverkkoihin on tehty poikkeuksellisen paljon hyökkäyksiä. Ukrainalaisesta IP-osoitteesta tuli yli 800 000 yksittäistä hyökkäysyritystä ja muiden maiden IP-osoitteista kymmeniätuhansia yrityksiä. IP-osoitteella tarkoitetaan numerosarjaa, jolla yksittäinen tietokone tai joukko koneita voidaan tunnistaa internetissä.
Hakkeriryhmillä on kyky kaapata tietokoneita vaikkapa Ukrainasta ja valjastaa ne hyökkäyksiin muihin maihin.
Monet muut sähköverkkoyhtiöt kertovat myös salasanojen urkinnasta.
Huoltovarmuuskeskus kerää havaintoja
Huoltovarmuuskeskuksen johtaja Janne Känkänen kertoo, että Venäjän hyökättyä Ukrainaan toissa keväänä keskus alkoi kerätä havaintoja epäilyttävästä toiminnasta kriittisen infrastruktuurin lähellä.
Känkäsen mukaan havaintoja on tullut yrityksiltä ja kunnilta puolentoista vuoden aikana ”jonkun verran”.
– Jos havainnot ovat antaneet aihetta jatkotoimiin, tieto on viety poliisille.
Känkänen sanoo, että yleisesti ottaen havainnot kertovat lisääntyneestä valppaudesta.
– Suurin osa havainnoista liittyy tavanomaisiin tapahtumiin, joilla ei tarvitse olla yhteyttä esimerkiksi valtiolliseen toimintaan.
Känkänen ei vastaa kysymykseen siitä, onko tiedossa, että havaintoja olisi tehty vieraan valtion toiminnasta.
– En lähde kommentoimaan. Nämä ovat kysymyksiä, joita me joudumme turvallisuusviranomaisten suuntaan selvittämään.
Huoltovarmuuskeskuksen johtaja painottaa sitä, että Suomella hyvä varautuminen häiriötilanteisiin.
Harjoitellaan pahimman varalle
Kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen kertoo, että yhtiössä on harjoiteltu vuosia kyberhyökkäysten ja terroritekojen torjuntaa.
Pahin harjoiteltu tilanne on valtakunnallinen suurhäiriö, jossa koko maa menee pimeäksi.
– Sähköjärjestelmä romahtaa esimerkiksi jäätävän sateen takia ja kootaan sitten ylös. Meidän kannaltamme toimenpiteet ovat samoja riippumatta siitä, mikä on häiriön syynä.
Ruusunen korostaa kantaverkon vahvuutta.
– Sähköverkkoon investoidaan enemmän kuin koskaan, joten löytyy vaihtoehtoisia tapoja siirtää sähköä eri pisteisiin.
Lisäksi Suomi ei ole entiseen tapaan riippuvainen sähkön tuonnista.
Varaosia ripoteltu eri puolille maakuntaa
Järvi-Suomen Energian toimitusjohtaja Arto Nieminen kertoo, että yhtiö on tehnyt itsenäisesti varautumista pahan päivän varalle.
Se on hankkinut miljoonilla varaosia ja varastoinut niitä eri puolille Etelä-Savoa. Tähän päädyttiin siitä syystä, että pelättiin huoltovarmuuden olevan uhattuna.
– Jos Itämerellä ei liiku rahti, emme saa varaosia. Varaosien ansiosta voimme turvata asiakkaillemme sähkönsaannin vuodeksi korjaus- ja pienrakentamisen tarpeisiin. Lisäksi olemme ottaneet purkutyömailta talteen varaosia ja sijoittaneet niitä eri puolille. Olemme tehneet hamsterimaisen tempun.
Mitä ajatuksia artikkeli herätti? Voit keskustella aiheesta 15.10.2023 kello 23 saakka.