Suomalainen väestönsuojelu alkoi kiinnostaa maailmalla – sen jälkeen Helsingin suojien korjaukseen tuli vauhtia
Päivälleen 80 vuotta sitten Stalin yritti pommittaa Helsingin maan tasalle. Helsinki pelastui kuin ihmeen kaupalla Saksan kaupunkien kaltaiselta täystuholta.
Suomen väestönsuojelu nousi pari vuotta sitten Venäjän hyökättyä Ukrainaan kansainvälisen kiinnostuksen kohteeksi. Monia kiinnosti Suomen historia Venäjän naapurimaana ja Helsingin kallioväestönsuojat.
Väestönsuojia on Suomessa rakennettu jo 80 vuoden ajan. Sisäministeriön mukaan Suomessa on yli 50 000 väestönsuojaa, joissa on yhteensä noin vajaa viisi miljoonaa paikkaa.
– Suomessa maailman paras väestönsuojatilanne, kertoo Helsingin pelastuslaitoksen varautumisen ja väestönsuojelun johtamisen palvelujen yksikön johtaja Petri Parviainen.
Esimerkiksi Tampereella tarvittaessa kaikki kaupungin asukkaat mahtuisivat johonkin kaupungissa olevista väestönsuojista. Ne vetävät noin 300 000 ihmistä, kun Tilastokeskuksen mukaan Tampereella oli keväällä 2023 reilut 250 000 asukasta.
Helsingin väestönsuojiin mahtuisi lähes kaikki Tampereen sekä Helsingin asukkaat: väestönsuojapaikkoja on noin 900 000, kun asukkaita kaupungissa on noin 670 000.
Kaikki suojat eivät ole priimakunnossa.
Etenkin vuoden 1971 jälkeen valmistuneista suojista puhutaan nykyaikaisina suojina, jotka antavat räjähde- ja sirpalevaikutusten lisäksi kattavan suojan kaasuilta ja radioaktiivisilta aineilta.
Vuosina 1954–1971 rakennetuissa suojissa on tyypillisesti hiekkasuodatin, joka on niiden akilleen kantapää. Jos niille ei ole tehty mitään vuosien aikana, ne ovat usein huonossa kunnossa.
Helsingin väestönsuojia pistettiin kuntoon
Suomen väestönsuojista peräti 85 prosenttia on rakennettu asuin- ja liikekiinteistöjen yhteyteen. Kaupungeissa on myös yleisiä ja yhteisiä väestönsuojia.
Vielä pari vuotta sitten esimerkiksi pääkaupunkiseudun yleisissä ja yhteisissä kallioväestönsuojissa oli merkittävästi korjausvelkaa, nyt tilanne on huomattavasti parempi. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan topakoitti päättäjiä.
– Sen jälkeen on tapahtunut hyviä asioita, poliitikot ovat suhtautuneet asiaan aivan toisella painoarvolla ja vakavuudella, kertoo Helsingin pelastuslaitoksen Parviainen.
Hän kertoo kolmen kalliosuojan peruskorjauksesta sekä merkittävistä väestönsuojien materiaalien hankinnoista, joihin on löytynyt poliittista tahtoa. Korjauslistalle päätyi Itä-Pasilan, Kulosaaren sekä Erottajan väestönsuojat. Lisäksi Munkkivuoren Niemenmäen väestönsuojan peruskorjaus valmistuu pian, tilat aukeavat ensi kuussa. Myös Vallilan väestönsuojan peruskorjaus aloitetaan pian.
– Nyt kaikki merkittävät paikat, jotka kyseisillä alueilla ovat tärkeitä, on saatu peruskorjaukseen. Näihin on laitettu ja laitetaan useampi kymmenen miljoonaa euroa Helsingin kaupungin rahaa lähivuosina, valtio ei väestönsuojia rahoita, Parviainen sanoo.
Taloyhtiöillä on vielä tekemistä
Kiinteistöliiton kyselyssä vastaajista suurin osa ilmoitti, että väestönsuojista enemmistö on joko varsin hyvässä tai erittäin hyvässä kunnossa.
Helsingin 900 000 väestönsuojapaikassa on kaupungin väkilukuun nähden 230 000 ylimääräistä paikkaa.
– Meillä on hyvin vähän puutealueita, Petri Parviainen sanoo.
Hänen mukaansa niitä on lähinnä omakotitaloalueilla. Parviainen muistuttaa, ettei valtio tai kunta rakenna väestönsuojia, vaan kiinteistöjen ensimmäiset omistajat.
– Yksityisellä rahalla. Omakotitaloalueilla jokaisella on mahdollisuus rakentaa oma suoja, siihen ei valtio tai kunta tule mukaan.
Helsingin taloyhtiöiden 5 400 väestönsuojaan on syntynyt korjausvelkaa. Suurin osa suojapaikoista on työpaikkojen ja taloyhtiöiden hallinnassa. Parviaisen mukaan on tärkeää, että taloyhtiöiden väestönsuojat ovat jatkuvasti hyvässä kunnossa.
– Ne pitää kerran vuodessa tarkastaa ja tarvittaessa huoltaa. Tilan tiiviyskoe on hyvä suorittaa vaikka vuosittain ja tarvikkeet saattavat vanhentua.
Parviaisen mukaan vuosihuollossa tulisi tarkistaa erityisesti tiivisteiden kunto, oven toiminta ja ilmanvaihtoon liittyvät laitteet sekä venttiilit. Väestönsuojan huolto ja käyttöopas olisi hyvä tulostaa kaikkien luettavaksi.
Tiloihin tulisi asentaa internetyhteys ja laatia pelastus- sekä käyttöönottosuunnitelma, jossa määritellään, miten suoja otetaan käyttöön.
Suojan tulee olla käyttökunnossa 72 tunnissa.
Suomalainen tapa tehdä yhteistyötä herättää kiinnostusta maailmalla
Pian Ukrainan hyökkäyssodan alkamisen jälkeen Parviaisen johtaman yksikön kalenteri alkoi täyttyä haastattelu- ja vierailulupapyynnöistä. Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli kiinnostaa niin ulkomaalaista mediaa, kuin julkisia instituutioitakin.
– Suomalaiseen kokonaisturvallisuuden malliin on käynyt tutustumassa hyvin korkea-arvoisia vieraita: diplomaattikuntaa, senaattoreita, EU, YK ja Nato, Parviainen luettelee.
Väestön suojaamisen järjestelmissä vieraita kiinnostaa kokonaisturvallisuuden malli, johon kuuluu sotilaallinen puolustus, siviilipuolustus, viranomaisyhteistyö sekä kolmas sektori. Lisäksi kansalaisten osallistaminen, huoltovarmuus ja muun muassa Yleisradion osa kokonaisturvallisuuden varmistamisessa kiinnostaa maailmalla.
– Tämähän on ainutlaatuista maailmassa, tällaisia malleja ei ole. Monissa maissa viranomaisyhteistyötä ei synny, koska ne voivat olla kilpailuasetelmassa keskenään ja maissa ei ole välttämättä niin hyvät ja toimivat lait kuin Suomessa, Parviainen sanoo
Hänen mukaansa Suomessa on hyvät lait, ja jokaisella viranomaisella on selkeät omat tehtävät. Heidät on myös lain voimalla velvoitettu yhteistyöhön.
– Tämähän toimii meillä ihan älyttömän hyvin, ja se on uskomaton vahvuus. On tullut sellainen käsitys, että meillä on tässä asiassa muulle maailmalle annettavaa, ja kyllä ne korvat höröllä kuuntelevat, Parviainen summaa.