Syyttäjä katsoo, että valitusluvan hakeminen ja asian saattaminen korkeimman oikeuden arvioitavaksi ei ole tarkoituksenmukaista.
Syyttäjä ei hae valituslupaa korkeimmasta oikeudesta Liberia-sotarikosjutussa. Käräjä- ja hovioikeus hylkäsivät aiemmin Suomessa asuvan sierraleonelaismiehen syytteet.
Syyttäjän mukaan hovioikeuden tuomiossa on laajasti perusteltu juttuun liittyviä oikeudellisia kysymyksiä ja näyttökysymyksiä, ja syytteet hylättiin näytön puuttuessa. Syyttäjä katsoo, että valitusluvan hakeminen ja asian saattaminen korkeimman oikeuden arvioitavaksi ei ole tarkoituksenmukaista.
Sierra Leonessa syntynyttä ja Suomessa 2000-luvulta asti asunutta miestä syytettiin muun muassa murhista, törkeistä raiskauksista ja törkeästä sodankäyntirikoksesta Liberian sisällissodassa vuosina 1999–2003.
Hovioikeus katsoi, että pääosan syytteissä kuvatuista teoista oli sinänsä näytetty tapahtuneen. Hovioikeuden mukaan jäi kuitenkin näyttämättä, että syytetty Gibril Massaquoi, 54, olisi syyllistynyt mihinkään hänen syykseen väitetyistä rikoksista.
Keskusrikospoliisi aloitti tutkinnan Massaquoista vuonna 2018, ja vuonna 2020 hänet vangittiin. Hän oli esitutkinnan ja käräjäkäsittelyn aikaan tutkintavankeudessa lähes kaksi vuotta.
Massaquoin asianajaja Kaarle Gummerus sanoi STT:lle hovituomion antamisen jälkeen, että jutun erityispiirteiden takia tavanomainen kärsimyskorvaus vankeusajasta tuskin riittää. Tavanomainen korvaus perusteettomasta vapaudenmenetyksestä aiheutuneesta kärsimyksestä on noin 100 euroa päivältä.
– (Terrorismisyytöksistä vapautetut) irakilaiskaksoset saivat 400 euroa ja (murhasyytteestä vapautettu) Anneli Auer 800 euroa vuorokaudessa. En osaa sanoa, mutta ehkä näitä vertaamalla ruvetaan pohtimaan, mikä korvauksen määrä voisi olla, Gummerus sanoi tuolloin.