Tutkijat vetoavat EU-päättäjiin: Eurooppalaisten ruokapöytiin halutaan geenimanipuloitua ruokaa
Yli 1000 tieteentekijän vetoomus mepeille puolustaa uusia geeniteknologioita.
Kirjeessä kehotetaan meppejä ”hylkäämään tieteenvastainen pelottelu” ja äänestämään uusien geeniteknologioiden puolesta. Vetoomuksen on allekirjoittanut 33 Nobel-palkinnon voittajaa ja yli 1000 eurooppalaista tieteentekijää.
Suomesta kirjeen on allekirjoittanut muun muassa Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen professori Teemu Teeri. Hänen mielestään GMO-lainsäädäntöä pitäisi lieventää uusien geeniteknologioiden osalta.
– Tämä on epärationaalinen tilanne. Tutkijana en voi ymmärtää, että mikä tässä oikeastaan mättää, hän sanoo.
Ilmastonmuutosta kestäviä lajikkeita ja vähemmän torjunta-aineita
Yksi esimerkki uusista teknologioista on noin 10 vuotta sitten kehitetyt CRISPR Cas9 -geenisakset. Ne palkittiin kemian Nobelilla vuonna 2020.
Tekniikkaa pidetään geenimuokkauksen läpimurtona. Geenisaksilla voidaan muokata eläinten, kasvien ja mikro-organismien perimää erittäin tarkasti. Sen kehittäjät biokemisti Emmanuelle Charpentier ja mikrobiologi Jennifer Doudna ovat myös allekirjoittaneet tutkijoiden vetoomuksen mepeille.
– Jotkut kasvit, joita on vaikea jalostaa perinteisin keinoin – kuten hedelmäpuut, viiniköynnökset ja perunat – käyttävät joitakin haitallisimpia torjunta-aineita EU:ssa, tutkijat sanovat The Guardianin mukaan.
Uusien geeniteknologioiden käyttö kasvinjalostuksessa voi allekirjoittaneiden tutkijoiden mukaan auttaa viljelijöitä vähentämään torjunta-aineiden ja lannoitteiden käyttöä maataloudessa.
Lisäksi se lisää heidän mukaansa ruokaturvaa kehittämällä ilmastokestäviä kasvilajikkeita.
Verenpainetta alentava tomaatti tai tauteja kestävä peruna
Kysymys on uusista genomitekniikoista, joissa idea on, että ei siirretä geenejä uusiin kohteisiin, vaan muutetaan tai poistetaan vaikkapa kasvissa jo olemassa olevaa genomia.
– Esimerkiksi rikotaan geeni, jolloin se ei enää toimi ja saadaan sillä tavalla joku vaikutus, Teeri sanoo.
Uusien geenimuokkaustekniikoiden vapauttamista tiukasta GMO-sääntelystä kannattaa myös maa- ja metsätalousministeriön johtava asiantuntija Sanna Viljakainen.
– Tämä olisi hyvin tärkeää saada nyt läpi Euroopan maatalous- ja elintarvikejärjestelmän kestävyyden ja muutosjoustavuuden takia. Olemme aika paljon jäljessä muuta maailmaa, hän sanoo.
Ensimmäisiä geenieditoituja kasvilajikkeita on hyväksytty markkinoille Yhdysvalloissa ja Japanissa. Yhdysvalloissa on esimerkiksi kehitetty soijalajike, jonka rasvahappokoostumusta on parannettu terveellisemmäksi ja Japanissa tomaatti, jossa verenpainetta alentavaa tekijää on tavallista tomaattia enemmän.
Geenisoija ja geenimaissi ovat tunnetuimmat GMO-käsitellyt vihannekset. Eniten niitä viljellään Yhdysvalloissa. Tällöin puhutaan transgeenisistä GMOista, jolloin kasviin on voitu tuoda genomia sellaisesta kasvista, joka ei ole luonnossa risteytymiskelpoinen tämän kasvin kanssa.
EU:n komissio esittää nyt sallittaviksi sellaisia geenitekniikoita, jotka voisivat tapahtua myös luonnossa mutaatioiden ja evoluution seurauksena, ei kaikkia muuntogeenisiä tekniikoita ja viljelyä. Uusilla genomitekniikoilla ne voidaan saada aikaan ihmisen avulla.
– Jälkikäteen ei voi edes tietää tai sanoa, onko tämä syntynyt laboratoriossa vai onko tämä syntynyt luonnossa, Teeri sanoo.
Siksi Teeri ja moni muu odotti, että näihin aiempaa hienovaraisempiin geentiekniikoihin ei sovelleta geenitekniikan lainsäädäntöä. EU-tuomioistuin päätti toisin viitisen vuotta sitten. Komission esitys on nyt lievennys siitä.
– Ajatus on, että jos tuote on sama kuin perinteisesti jalostettu tuote, niin miksi sitä pitäisi säädellä eri tavalla sen perusteella, miten se on tehty, Teeri kysyy.
Vastustajat kaipaisivat seurantaa
Parlamentin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta (ENVI) äänesti asiasta viime viikolla. ENVI äänesti uusien geeniteknologioiden puolesta komission esityksen mukaisesti äänin 47-31.
Esitystä kannattivat ympäristövaliokunnan äänestyksessä muun muassa sosiaalidemokraatit ja kansallispuolue PPE ja sitä vastustivat vihreät ja vasemmisto.
Komission esitys määrittelisi uudenlaiset geenitekniikat eri kategoriaan kuin raskaammin geenimuunnellut organismit ja muu GMO-lainsäädäntö.
– Tämä toinen ryhmä vapautettaisiin käytännössä kaikenlaisesta valvonnasta ja seurannasta. Meidän olisi kuitenkin varovaisuusperiaatteen mukaisesti hyvä tietää ja luokitella nämä tuotteet, että missä niitä on käytössä ja mihin ne leviävät, sanoo Vihreiden europarlamenteerikko Ville Niinistö.
Niinistönkin mielestä uudenlaisen geenitekniikan tuotoksia olisi hyvä saada markkinoille jossain määrin kevyemmällä menettelyllä kuin perinteisiä geenimuunneltuja organismeja.
– Mutta tämä raportti eteni siihen suuntaan, että on käytännössä mahdoton seurata, että missä näitä otetaan käyttöön ja missä ne luonnon ympäristöissä ja ekosysteemeissä leviää. Se menee niin pitkälle, että sellaista lainsäädäntöä minäkään en kannata, hän sanoo.
Komission esitystä myöskin vastaan äänestäneellä Vasemmiston Silvia Modigilla on kriittisempi näkemys.
– Mielestäni kaikkien geenimuunneltujen lajikkeiden tulisi säilyä nykyisten vaatimusten ja riskien arvioinnin piirissä. Näin turvataan ympäristön terveys ja turvallisuus, sekä viljelijöiden, muiden ruuantuottajien ja kuluttajien vapaus valita käyttämänsä tuotteet, Modig sanoo.
Geenieditointi on täsmäjalostusta, jolla tehdään kasveista kuivuutta kestävämpiä ja terveellisempiä
