Uusi ilmiö: vangitseminen on löystynyt – syyttäjät pelkäävät, että tuomitut rikolliset voivat ”shoppailla” tuomioita
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi viime syksynä laajassa Anom-huumejutussa kymmeniä ihmisiä erilaisista rikoksista. Pisimpiin vankeusrangaistuksiin tuomitut passitettiin heti vankilaan.
Sen sijaan esimerkiksi kolmen ja kolmen ja puolen vuoden vankeusrangaistuksia saaneille tätä ei tehty syyttäjän vaatimuksista huolimatta.
Syyttäjät arvioivat, että ainakin Helsingin hovioikeuspiirin alueella käytäntö tuomiolla vangitsemiseksi on löystynyt. Hovioikeuspiiriin kuuluvat Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudet.
Uusi käytäntö huolestuttaa syyttäjiä. Sitä ihmettelevät myös oikeusoppineet.
Professori: Kahden vuoden tuomiolla suoraan vankilaan
Valtionsyyttäjä, valtakunnansyyttäjän toimiston ohjausyksikön päällikkö Mikko Männikkö sanoo, että lainsäätäjä on tarkoittanut, että pitkät vankeusrangaistukset lähdetään istumaan heti. Syyttäjät myös yleensä vaativat tätä.
Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen korostaa, että laki lähtee siitä, että jos tuomio on kaksi vuotta tai enemmän, vangitseminen on pääsääntö.
– Kun on kysymys vakavasta rikoksesta ja tuomio on useita vuosia, yleisen luottamuksen ylläpitäminen ja luottamuksen ylläpitäminen myös rangaistuskäytännön tehokkuuteen edellyttää sitä, että tuomittu passitetaan välittömästi rangaistusta suorittamaan.
– Jos ei vangita, niin siihen pitäisi olla kohtuussyyt, jotka liittyvät joko rikoksen laatuun tai henkilökohtaisiin oloihin.
Tolvasen tavoin Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen arvioi, että ilmiö on uusi, vaikkakin tuomioistuimet ovat jo vuosia harkinneet vangitsemisen edellytyksiä aiempaa tarkemmin.
Tutkintavankien osalta tähän ohjaa vielä vahvemmin korkeimman oikeuden maaliskuun alussa antama ennakkopäätös.
Syyttäjät: Vapaus voi altistaa uusiin rikoksiin
Syyttäjät pelkäävät, että tuomion odottaminen vapaalla jalalla voi johtaa uusiin rikoksiin.
Erikoissyyttäjä Anna-Riikka Ruuthilla on pitkä kokemus huumejutuista. Hänen hoitamissaan jutuissa on ollut monia vastaajia, joita ei ole määrätty tuomiolla vangittaviksi, vaikka käräjäoikeuden tuomio on ollut pitkä.
– Se on yleensä johtanut siihen, että on tullut vielä entistä vakavampia ja törkeitä huumausainerikoksia siihen oheen.
Ruuth sanoo, että räikein esimerkki on niin sanotuissa Katiska -huumejutuissa tuomittu Niko Ranta-aho. Hänet päästettiin vapaalle jo tutkintavankeudesta odottamaan tuomiota Katiska 1 -huumejutusta. Ranta-aho syyllistyi tämän jälkeen uusiin huumerikoksiin.
Ranta-aho vangittiin uudelleen, ja hän sai uusista rikoksista kaksi vuotta vankeutta, sillä huumerikoksissa maksimirangaistus on 13 vuotta.
Syyttäjät katsovat, että Ranta-aho teki uusia rikoksia laskelmoidusti, koska niistä ei ollut odotettavissa juurikaan pidennystä hänen vankeusrangaistukseensa.
Syyttäjät ovat valittaneet Katiska 2 -jutun tuomiosta korkeimpaan oikeuteen. He vaativat Ranta-aholle kahden vuoden sijasta vähintään 10 vuoden ja 8 kuukauden vankeusrangaistusta.
– Jos aiemmista rikoksista tuomiota vapaalla odotellessa tehtävistä uusista rikoksista ei seuraa kokonaan uutta tuomiota, johtaa se siihen, että rikolliset voivat alkaa ”shoppailla” tuomioita itselleen eli tietoisesti tehdä uusia rikoksia vailla merkittäviä lisäseuraamuksia, sanoo Ruuth.
– Tämä ei missään mielessä voi olla rangaistusjärjestelmän tarkoitus.
Syyttäjät: Tuomiolla vangitsemista hillitsee jutturuuhka
Syyttäjät arvioivat, että tuomareiden ratkaisujen taustalla on Helsingin hovioikeuden jutturuuhka.
Pelkona on, että tuomioista tehtyjä valituksia ei ehditä käsitellä hovioikeudessa ennen kuin käräjäoikeuden määräämä rangaistus tulisi kokonaan suoritetuksi. Hovioikeus voi lieventää rangaistusta ja joissakin tapauksissa syytteet voidaan myös hylätä.
– Jotta voitaisiin vangita käräjäoikeuden tuomion jälkeen tai pitää vangittuna odottamassa hovioikeuden pääkäsittelyä, niin tietysti pääkäsittelyn pitää tulla kohtuullisessa ajassa, sanoo Mikko Männikkö.
– Tällä hetkellä tämä ei aina onnistu oikeuslaitoksen ruuhkien vuoksi.
Matti Tolvanen sanoo, että hovioikeuden ennakoitu pitkä käsittelyaika ei ole lain mukainen peruste jättää tuomittua vangitsematta eikä rangaistusten täytäntöönpanon vauhti saa riippua siitä, onko hovioikeudessa ruuhkaa vai ei.
– Lähtökohtana on yhdenvertainen kohtelu. Eihän se nyt niin saa olla, että eri käräjäoikeuksista tulee erilaisia vangitsemisratkaisuja.
– Jos näin on, niin sitä on pidettävä todella suurena ongelmana.
Helsingin käräjäoikeuden laamanni Sirpa Pakkala on jo aiemmin kommentoinut Ylelle, että käräjäoikeus tai yksittäisen jutun kokoonpano ei missään nimessä vastaa siitä, kykeneekö hovioikeus käsittelemään saapuneet asiat määräajoissa.
Hovioikeuden presidentti: ”Nyrkki” hoitaa asiat nopeasti
Helsingin hovioikeuden presidentti Asko Välimaa ei jaa syyttäjien ja oikeusoppineiden huolta.
Välimaan mukaan käräjäoikeuksilla ei pitäisi Helsingin hovioikeuspiirissä olla syytä arvioida etukäteen hovioikeuden käsittelyaikaa vangitsemisratkaisua tehdessään.
Välimaa kertoo, että hovioikeus on perustanut keväällä 2022 kiireellisiä vangittujen asioita käsittelevän yksikön, ”Nyrkin”.
Yksikön vetäjä käy läpi kaikki taloon tulleet vangittujen asiat ja arvioi, mihin mennessä asia on käsiteltävä ja ratkaistava, jotta ratkaisu ehditään antaa ennen kuin käräjäoikeuden vangitulle tuomitsema rangaistus uhkaa tulla kokonaan suoritetuksi.
– Käytännössä tavoitteessa onnistutaan, vakuuttaa Välimaa.
”Nyrkin” keskimääräinen käsittelyaika on tällä hetkellä noin 8 kuukautta. Osa jutuista ratkaistaan muutamassa kuukaudessa ja osa reilussa 9 kuukaudessa.
Välimaan mukaan ongelmaksi on pikemminkin muodostunut se, että syyttäjät ja asianosaisten avustajat ja puolustajat eivät ole pystyneet käsittelemään kiireellisiä asioita nopeasti.
Lisähenkilöstön avulla hovioikeus on pyrkinyt aikaistamaan jo sovittuja pääkäsittelyjä. Välimaan mukaan uusia pääkäsittelyjä ei tiettävästi ole enää tarvinnut sopia vuodelle 2026.
Anom-huumejutun käsittely hovioikeudessa alkaa ensi talvena.
– 1. helmikuuta 2025 alkava pääkäsittely hovissa on minusta jutun koko huomioiden aika nopea, sanoo Välimaa.