Valtion virastotalo remontoitiin yli 20 miljoonalla, mutta etätöitä ei osattu huomioida – suurin osa työpisteistä nyt tyhjillään
Joensuun virastotalo uudistettiin täysin korona-aikana. Etätyön vuoksi työpisteistä on nyt valtaosa tyhjinä. Senaatti-kiinteistöt aikoo toteuttaa samanlaisia yhteiskäyttötiloja ympäri Suomen.
22 miljoonalla eurolla remontoidussa virastotalossa Joensuussa on huippumodernit tilat, mutta huomattavasti vajaakäytössä.
Rakennuksessa toimii kymmenen valtion viranomaista ja tiloja on noin 600 työntekijälle. Monet tekevät kuitenkin niin paljon etätöitä, että talon käyttöaste on enimmilläänkin reilut 20 prosenttia.
– Käyttöaste vaihtelee. Osa organisaatioista on täysin mobiileja, tekevät tosi paljon töitä kotona ja tilojen käyttöaste täällä saattaa olla vain kymmenen prosenttia. Osalla on korkeampi, kertoo hankejohtaja Jyrki Reinikainen Senaatti-kiinteistöistä.
Toimistotiloja tarvitaan jatkossa selvästi vähemmän kuin ennen koronapandemiaa.
– Joensuun virastotalon suunnittelu aloitettiin jo 2017. Talo mitoitettiin sen tietämyksen mukaan hyvin tehokkaasti. Korona teki täyskäännöksen työnteon tapaan eikä paluuta näytä olevan, Reinikainen toteaa.
Hankejohtaja myöntää, että Joensuun virastotalo on nyt ”todella väljä”.
Senaatti-kiinteistöt etsii taloon lisää vuokralaisia. Yksi siirtyjä saattaa olla verotoimisto.
Käyttöaste Joensuussa ei ole poikkeus
Käyttöastemittaukset vahvistavat, että Joensuun virastotalo ei ole poikkeus.
– Teimme mittauksen viime joulukuussa ja uudelleen maaliskuussa. Tulos näyttää, että perinteisessä toimistossa käy vain 25 prosenttia henkilöstöstä ja kolme neljästä on muualla, hankejohtaja paljastaa.
Senaatti-kiinteistöt aikoo toteuttaa Joensuun kaltaisia, niin kutsuttuja yhteisiä työympäristöjä ympäri Suomen. Hankkeita on jo käynnissä Lahdessa, Lappeenrannassa, Porissa, Vaasassa ja Turussa.
Kaikkiaan kohteita tulee noin 25 tällä vuosikymmenellä. Liikelaitos tarkastelee kuitenkin tilantarvetta kriittisesti.
– Perusverkosto kattaa maakuntien keskuskaupungit ja pääkaupunkiseudulla enemmänkin. Näihin kaikkiin on tarkoitus laittaa käyttöastemittaus. Siitä tehdään vakiomittari niin kuin seuraamme esimerkiksi energiankulutusta taloissa, Reinikainen vertaa.
Myöhemmin käyttöastetta aiotaan mitata jatkuvasti kaikissa Senaatin kiinteistöissä.
– Kun ihmiset tulevat töihin, he kirjautuvat verkkoon ja siitä saadaan anonyymi jälki organisaatioittain, että keitä on paikalla. Se on kustannustehokas tapa, jolla tätä maailmalla mitataan, Reinikainen selvittää.
Senaatti-kiinteistöjen tavoite on, että tulevaisuudessa valtion virastot ja laitokset maksavat vuokraa vain käyttämistään tiloista. Liikelaitos puolestaan ei investoi turhaan ja myy tyhjät kiinteistöt.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 29.8. klo 23:een saakka.