Suomen tuore rajalainsäädäntö antaa mahdollisuuden vastata Venäjän muuttuneisiin rajakäytäntöihin, jos tilanne kriisiytyy.
Venäjä on uudella rajakäyttäytymisellään lähettänyt Suomelle selkeän viestin, arvioi Hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen.
Sunnuntaina on uutisoitu, että Kaakkois-Suomen raja-asemilta on pyrkinyt poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita Suomeen.
– Se on signaali, mikä Suomeen halutaan antaa. Se vaikuttaa ihan selvältä.
– Jos he avaavat tuosta reitin, meillä on kohta pakolaisongelma. Ja mihin sillä pyritään, on spekulatiivista. Miksi tapahtuu tällaista ja mitä sillä halutaan sanoa, on eri juttu, Savolainen arvioi.
Hän viittaa muun muassa Suomen liittymisen Natoon ja Venäjän vaikutuspyrkimyksiin sen suhteen.
Määrät vielä pieniä
Ilman tarvittavia papereita on Suomeen pyrkinyt kolmessa kuukaudessa 91 henkilöä. Rajanylittäjien määrä ei ole suuri, mutta muutos on Savolaisen mukaan selkeä.
– Venäjä käyttää tässä sellaista korttia, missä olemme olleet käytännössä heidän hyvän tahtonsa varassa. Kansainvälinen oikeus ei edellytä, että he estäisivät tällaisten ihmisten läpitulon. Eli he nyt luopuvat siitä käytännöstä, jossa he ovat itse kansallisesti suojanneet Suomen rajan.
– Se on Suomen tilanteeseen nähden iso muutos, mutta maailmanlaajuisesti katsoen se ei ole mitään merkitsevää vielä.
Savolaisen mukaan kyse on hyvin samanlaisesta tilanteesta, jossa Suomeen tuli turvapaikanhakijoita Venäjältä pohjoisen kautta vuonna 2015.
– Näytetään, että jos raja lähtee vuotamaan, Suomi on potentiaalisesti tilanteessa, jossa on hankala olla.
Rajalaki antaa mahdollisuuden toimia
Savolainen on tyytyväinen siihen, että toissa keväänä Suomeen säädettiin uusi rajalaki.
– Se loi poikkeusmenettelymahdollisuuden, jolla isokin virta otetaan haltuun tarvittaessa. Väki, joka suuntautuu Suomeen, ei ihan vapaasti lähde vellomaan pitkin Suomen maankamaraa ja siitä eteenpäin länteen.
Savolaisen mukaan Suomi on varautunut rajalainsäädännön suhteen hyvin.
Hän kertoo, että nyt tiedetään, mitä todellisessa kriisitilanteessa täytyy tehdä, jos käyttöön pitää ottaa normaalia voimakkaampia rajoituksia.
– Nyt tässä ei ole mikään iso kriisi kysymyksessä, vaan jatketaan asioiden hoitamista ja valmistaudutaan tilanteen muutoksiin. Tämä ei vielä ole mikään paniikin paikka. Tämä on mittakaavassa vielä pientä, Savolainen sanoo ja vertaa esimerkiksi Etelä-Euroopassa oleviin pakolaisvirtoihin.